42-vuotias Ville Väisänen pelasi ansiokkaan ammattilaisuran jalkapallossa. Muun muassa ammattilaisena useassa maassa sekä jalkapallomaajoukkueessa, ennen kuin sitä vielä kutsuttiin Huuhkajat-lempinimellä. Sen jälkeen hän on valmentanut, ja nyt hän auttaa valmentajana LeKi-futiksen naisten ja B-tyttöjen joukkuetta.
Kerro omasta pelaajataustastasi?
– Rakkaus lajiin syntyi jo pienenä. Olen Oulusta, kasvattajaseurani on OLS. Porin Jazzista siirryin aikanaan ulkomaille Hollannin pääsarjaan. Pelasin myös Kreikassa, Norjassa, Ruotsissa ja Englannissa sekä Suomessa vielä pääsarjaa Hakassa ja Jarossa.
Miten siirryit valmentamisen pariin?
– Uran aikana en ajatellut valmentamista vakavissani, mutta kun siirryin 2010 Ouluun 2. divisioonaan, minusta tuli pelaajavalmentaja. Silloin iski kipinä, ja siirryin naisten ja B-tyttöjen valmentamiseen Oulussa ja kouluttauduin, minulla on Uefa A-lisenssi. 2017 tuli muutto Tampereelle, jossa valmensin Ilveksen liigajoukkuetta. Nyt on ollut vuoden tauko.
Mikä toi LeKi-futikseen valmentamaan?
– Se on sattuman summa. Kumppanini asuu Lempäälässä. Jossain kohtaa minun ja LeKi-futiksen valmennuspäällikkö Matti Tuomisen nimet kohtasivat, ja toimiminen seurassa tuli puheeksi.
Mikä on roolisi ja tehtäväsi?
– Olen mukana Nelosdivarissa pelaavan LeKi-futiksen naisjoukkueen B-tyttöjen Ykkösdivaria pelaavan joukkueen valmennuksessa lajivalmentaja hektisen arkeni sallimissa rajoissa. Lisäksi autan Kykykoulussa ja mahdollisimman paljon seuran kehitystyössä oman työ- ja pelaajauran tuomalla kokemuksella.
LUE MYÖS: LeKi-futis pistää pystyyn historiallisen naisten edustusjoukkueen
Millainen valmentaja olet?
– Pyrin tuomaan energiaa tyylilläni ja persoonallani, ilokseni olen huomannut sen olevan jo korkealla joukkueessa. Tuon myös nyansseja ja pelaajan näkökulmaa.
– Olen noin kuukauden ollut mukana joukkueessa, ja minulla on älyttömän positiivinen kuva ryhmästä. Rento ja mielekäs sekä samalla työteliäs fiilis. Joukkue koostuu tasaisista pelaajista.
Mitä mieltä olet Lempäälän jalkapallo-olosuhteista?
– Minusta on hienoa, että täällä on tällainenkin sisähalli kuin Vaparihalli. Realisti täytyy olla, jos kilpailussa haluaa pysyä mukana, tarvittaisiin varmaankin jossain kohtaa isompi halli.
Mitä ura ulkomailla antoi itsellesi?
– Se avarsi maailmankatsomustani, ja ymmärsin, kuinka hieno maa Suomi on asua. Kaikki ihmiset ovat iso rikkaus, ja tietenkin kielitaitoa tuli ja sai reissata. Oli hienoa pelata Hollannissa, jossa oli samaan aikaan kaikkien tuntemia tähtiä, kuten Jari Litmanen, Edwin van der Saar ja Jaap Stam.
Mainitse erikoinen tilanne uraltasi?
– 2001 pelasin Valkeakosken Hakassa Helsingin Olympiastadionilla Liverpoolia vastaan euro-ottelussa. 35 000 katsojaa, ja he kannattivat molempia, sillä Liverpoolissa pelasivat silloin Litmanen ja Sami Hyypiä. Se oli upea kokemus.
Mitä mieltä olet naisjalkapallon tilasta?
– Se on huimassa nosteessa, Siitä kertoo muun muassa Euroopan huippuliigat, ja se, että isot seurat ovat ottaneet naisjoukkueet omakseen. En näe menon pysähtyvän.
Sinulla on viisi maaottelua, millainen saavutukset pelit Suomi-paidassa ovat?
– Ne olivat tärkeitä saavutuksia, vaikka en virallisissa karsintapeleissä pelannutkaan. Elämän hienoimpia hetkiä, kun sai pukea Suomi-paidan päälle.
Mitä odotat tulevalta kesältä?
– Sarjat alkavat naisilla ja B-tytöillä huhti-toukokuussa. Odotan mielenkiintoista kesää, kehitystä varmasti tapahtuu, ja sitä kautta nähdään, millaista tulosta kentällä saadaan aikaan.
LUE MYÖS: