Tässä paikallislehdessä kysyttiin, mikä on Lempoisten kylä? Kysyjä tuskin odotti saavansa vastausta, mutta koska kysymys on (vahingossa) tosi kiinnostava, otan vastatakseni.
On totta, että karttaa katsomalla Lempoisten alueella on monta maarekisterikylää. On Lempoinen, Pappila, Haurala, Sukkila, Hemminkilä, Maakala, Lietsamo, Hulaus, Miemola. Entisen Hollon talon kohdalla keskustasaarella on pala Kuokkalaa. Hauralasta voi perustellusti kysyä, olisiko se oma kylänsä. Lietsamon kohdalla on joskus ollut kadonnut Torven kylä.
Lempoisten maarekisterikylän maita on entisinä niittyinä ja pitkinä metsäsarkoina pitkin Lastusta Kangasalan rajoille asti. Toisaalla Lempoisten maarekisteriä on Ristinmäen hautausmaan kyljestä alkava karjakäytävä kohti Lippoa, missä Vettenmaa on lempoislaisten vanha niitty ja suuri karjalaidun. Kirkkoherran maallista toimentuloa varten ruotsinvallan alussa perustetussa Pappilassa on metsäsarka, joka ulottuu Sääksjärvelle asti. Lempoisten ahtaassa emäkylässä metsää ei ollut juuri ollenkaan, eikä heinämaita tai laiduntakaan riittävästi.
Kahden ison järven välisellä kannaksella sijaitseva kylä on liikenteellisistä syistä vanha keskuskylä. Asutuspaineen takia se on jo muinoin purkautunut uudisasutukseksi Etelä-Pohjanmaan moniksi Lemposiksi, Luhangan Lempääseen ja Koijärven Lempääseen. Paikan päällä Mottisenmäellä oli ”alakylä”, Mantunkulman rinteessä ”yläkylä”.
Jos taas katsomme omakotialueita, niitä on monia ja eri aikaan syntyneitä. On Ryynikkä, Halkola, Sulkola, Myllyvainio, Näppilä, Haurala, Harakkala, Lastenkodinalue ja Hollo. Tämä Hollon omakotialaue on saanut nimensä puutavaran lastaukseen käytetystä rautatien seisakkeesta, vaikka alkuperäinen Hollon talo on sijainnut Kuokkalankosken etelärannalla Hiidenmäen vieressä.
Lempoisten kyläyhdistystä ei ole. Tähän on selkeä syy. Kun kunta kehittää aluettaan, tulee kirkonkylän/keskustaajaman asiat hoidettua ikään kuin automaattisesti. Samalla tavalla eri järjestöt ja yhdistykset toimivat fyysisesti kuntakeskuksessa. Esimerkkeinä nuorisoseura, urheiluseurat, työväenyhdistys ja MTK. Sen sijaan rupeamina rakentuneille omakoti- ja asuinalueille syntyy helposti yhdistys ajamaan asukkaiden konkreettisia tavoitteita ja etuja.
Kylätoiminnassa on aikojen alusta lähdetty siitä, että taloryhmä tai maarekisterikylä ei ole oikea kylä. Kylä muodostuu ihmisistä, jotka kokevat yhteisyyttä ja haluavat toimia yhdessä. Hyvin usein tämä toiminnallinen kyläkäsite vastaa vanhaa koulupiiriä. Karkeasti kuvaten: vedetään 5 kilometrin ympyrä koulu keskipisteenä ja tehdään siihen teiden suunnissa korjauksia tai suhteessa naapurikylään matkan puolituksia ja näin saadaan nykyaikaisen kylän alue. Lempoisten kohdalla voidaan ottaa keskipisteeksi Kirkkotori ja käyttää 3 kilometrin sädettä. Tulos on mekaaninen, mutta yhdellä tavalla lähellä oikeaa.
Kaikesta huolimatta Lempoisten kylä on olemassa. Se vain toimii Lempäälän kautta ja Lempäälän nimissä.
Juha Kuisma
Kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija
