Saikan peltoalueelle ja Marjamäkeen puhkeaa kukoistukseen yksivuotisia koristemaisemakukkia. Lisäksi monivuotisia niittykukkia kylvetään kuuteen eri kohteeseen yhteensä noin kolmen hehtaarin alalle.
Tänä kesänä voi Lempäälässä ihastella runsaammin kukkaketoja kuin vuosikausiin.
Kauaksi ei välttämättä tarvitse taivaltaa nauttiakseen luonnonkukkaloistosta, sillä niittykukkaketoja on useita. Lempäälän kunnan omistamille maille perustetaan tänä kesänä maisema- ja niittykukka-alueita kahdeksaan eri kohteeseen yhteensä noin kymmenen hehtaarin alalle.
Myös yksityiset maanomistajat ovat kiinnostuneet perustamaan maisemakukkapeltoja pelloilleen.
Lempäälän kunnan perustamia yksivuotisten koristemaisemakukkien aloja on kaksi. Ne sijaitsevat Saikan peltoalueella (5,7 ha) ja toinen vastaava, mutta pienempi (4 000 neliömetriä) Marjamäessä aivan Ideaparkin vieressä, Ideaparkinkadun varrella.
Monivuotisia niittykukka-alueita perustetaan Hauralan, Moision, Ruskea-ahteen ja Kuljun alueille kuuteen eri kohteeseen yhteensä noin kolme hehtaaria: 1,23 hehtaaria Kuljuun Lukutuvantien-Voudintie-Tampereentie -alueelle, 6 200 neliömetriä Kuljuun Myllykoluntien ja Myllykolunpolun väliin, 2 250 neliömetriä Moisioon Kuljuntien ja Tampereentien risteykseen, 4 800 neliömetriä Saikan alueelle Sarvikkaantien ja Evakkotien väliin Evakkopuistoon, 3 600 neliömetriä Moisionaukealle Niemenkoskentien varteen sekä 3 500 neliömetriä Hauralaan Hauralantien, Veljespolun ja Sitarinkujan rajaamalle alueelle.
Monivuotisten niittykukkien kylvöt on toteutettu toukotöiden aikaan kuuteen eri kohteeseen.
Perustamisvaiheessa monivuotisten siementen lisäksi kylvetään yksivuotisia niittykukkien siemeniä, millä pyritään takaamaan kukkaloisto jo ensimmäisenä kasvuvuotena.
Eri kohteisiin kylvetään niihin soveltuvia niittykukkalajikkeita, kuten ahdekaunokkia, harakankelloa, hopeahanhikkia, keltasauramoa, ketoneilikkaa, kevätesikkoa, kissankelloa, kyläkurjenpolvia, lehtosinilatvaa, maarianohdaketta, mäkimeiramia, mäkitervakkoa, niittyleinikkiä, nuokkukohokkia, nurmikaunokkia, nurmikohokkia, peurankelloa, pietaryrttiä, puistolemmikkiä, puna-ailakkia, purtojuuria, päivänkakkaraa, ruiskaunokkia, ruusuruohoa, tiibetinkoirankieliä, ukonkelloa, valkoapilaa ja varsankelloa.
Kukkasia on syytä ihastella maastossa, ei maljakossa. Monivuotisten niittykukkien alkuunlähtö ja kukinta eivät näy parhaimmalla mahdollisella tavalla vielä ensimmäisenä tai toisena kasvuvuotena. Siksi onkin tärkeää, että kukkia ei poimittaisi, koska kukat lisääntyvät siementämällä ja juuriversonnan turvin.
Maisemakukkapellot ja muut monivuotiset niittykukka-alueet toteutetaan osana Lempäälän kunnan maaseudun kehittämisohjelmaa.
– Yksivuotisten maisemakukkapeltojen lisäksi kylvetään perinteisiä monivuotisia niittykukka-alueita eri puolelle Lempäälän nauhataajamaa tai sen lähialuetta, kertoo idean isä, Lempäälän kunnan maaseutupäällikkö Timo Perälampi.
Mistä Lempäälässä virisi ajatus perustaa kukkapeltoja?
– Idea syntyi kesäkuulla viime vuonna, kun kunnan peltoalueita katselin. Aloin kartoittaa kunnan omistamia maa-alueita, joihin maisema- ja niittykukkien kylvöt soveltuisivat. Kukkapeltojen perustamiset oli mahdollista toteuttaa Lempäälän kunnan maaseudun kehittämisohjelmassa varatun rahoituksen myötä, Perälampi toteaa.
– Yksityiset maanomistajatkin ovat kunnan esimerkin kannustamana ilmaisseet halunsa toteuttaa omille maillensa maisemakukkapeltoja, sanoo Perälampi, joka on asiasta kiinnostuneelle maanomistajalle välittänyt kunnan maille maisemakukkakylvön toteuttaneen urakoitsijan yhteystiedot.
Lempäälän kunnan ympäristöpäällikkö Kati Skippari toteaa, että monivuotiset niittykukka-alueet lisäävät entisestään luonnon monimuotoisuutta. Siemenet ovat kotimaisia ja ne ylläpitävät niittykasveille erikoistunutta hyönteis- ja eläinkantaa.
– Pelastetaan pörriäinen. Luonnossa pölyttäjien määrä on vähentynyt uhkaavasti. Kimalaiset, mehiläiset ja muut pörriäiset tarvitsevat apuamme. Yleisradion ”Pelasta pörriäinen” –kampanja kutsuu kaikki mukaan talkoisiin pölyttäjien elinolosuhteiden turvaamiseksi. Annan mielelläni lisätietoja, miten eri tavoin voidaan auttaa pulassa olevia pörriäisiä, toteaa Lempäälän kunnan ympäristötarkastaja Sari Sassi.
Kärki kylvi ketokukkia Säijässä
Iän kaiken maaseudun asukkaat ovat suojelleet pihapiirin pikkulintuja rakentamalla niille pönttöjä. Nyt säijäläinen maanviljelijä evp. Mikko Kärki vie myös ötököiden suojelun astetta korkeammalle tasolle.
– Kruunupäivänkakkara, kesälemmikki, maloppi, ruiskaunokki, öljypellava, kesämalvikki, pioniunikko, silkkiunikko, hunajakukka… Kärki luettelee yksivuotisen koristekukkaseossiemenpussinsa sisältöä selvästi innostuneena.
Maamies äesti, muokkasi ja jyräsi maan toukotöiden aikaan. Hän kylvi toukokuussa helatorstain kieppeissä ensi kesäksi 35 aarin eli hieman alle puolen hehtaarin suuruista maisemakukkapeltoa pellolle näkyvälle ja aurinkoiselle paikalle Säijärventien viereen.
– Niin, että se on kaikkien muidenkin ihailtavissa. Tästä tulee minulle hyvä mieli, pörriäiset tykkäävät ja luultavasti ohikulkijatkin, sanoo Kärki, jolla on 55 vuoden kokemus kyseisen peltoalan viljelystä.
Viime satokaudella pellolla lainehti kaura, nyt ensi kertaa koristekukka. Kukkaseossiementä meni 1-2 sentin syvyyteen kolmisen kiloa.
Elokuussa kukintansa aloittavan kotimaisen valmiin maisemakukkaseoksen sanotaan olevan erittäin näyttävä ja kukkivan myöhäiseen syksyyn. Kasvukorkeus on 60–70 senttiä. Kukkiva pelto houkuttelee luokseen runsaasti perhosia ja muita hyönteisiä ja syksyllä myös pikkulintuja.
Jo monen vuoden ajan harkinnassa olleen ensimmäisen ketokukkaviljelmänsä Kärki toteutti muun maanmuokkauksen, kuten perunanistutuksen ja porkkanan kylvön lomassa.
– Jos ihan rehellisiä ollaan, niin Sastamalaan maisemakukkapeltoja jo pari vuotta sitten ideoineelta maaseutujohtaja Katariina Pylsyltä minä ihan alun alkaen tämän ajatuksen sain, hän sanoo.
