Viikon mökkilomailu satakuntalaishämäläisissä maisemissa Ikaalisten Kovelahdessa jätti monia mietteitä. Päällimmäisenä plussina ovat upeat kumpuilevat maisemat ja tietysti uljas miljöötä hallitseva Kyrösjärvi. Hieno oli myös nähdä kesäaikaan elävät kylät pikkupalveluineen. Kylien hyvinvoinnista kertoo, että alakouluja sijaitsee vielä Kilvakkalan, Tevaniemen ja Luhalahden kylätaajamissa.
Kovelahdessa toimi elävä kyläkauppa, jossa leppoisa yrittäjäpariskunta teki osittain vanhanaikaista tiskintakaa kauppaa. Röyhiössä oli huikea kyläpuoti paikallisine tuotteineen, tarjolla oli montaa sortimenttia Kyrösjärven kuhafileestä Mouhijärven juustoihin ja pienpanimo-oluisiin. Kohtuukuntoisia kyläteitä pitkin oli mukavan leppoisa fillaroida ja Seitsemisen kansallispuiston alueen korpi- ja suoalueilla kulahti yksi päivä patikoidessa.
Kulttuuripuoli on aina ollut Ikaalisten rikastuttaja. Sata Häme soi-tapahtuma kokoaa esimerkiksi haitari-musiikin fanit ympäri maata seuraamaan konsertteja ja kilpailuja. Urheilussa Ikaalinen tunnetaan parhaiten neljästä lajista: hiihdosta, yleisurheilusta, suunnistuksesta ja pesäpallosta. Maan ykköshiihtäjä naisissa eli Krista Pärmäkoski on kotoisin Luhalahdesta ja edustaa kasvattajaseuraansa Ikaalisten Urheilijoita, saman seuran pikajuoksija Samuli Samuelsson teki tuoreesti väkevän paluun maan kärkeen. Ikaalisten Nouseva Voima kuuluu Suomen kärkiseuroihin suunnistuksessa ja Ikaalisten Tarmon naiset ja miehet pelaavat pesäpalloa maan kolmanneksi korkeimmalla tasolla hienolla sinipintaisella pesisareenallaan. Tarmon naiset voittivat kolmasti peräkkäin Suomen mestaruuden vuosina 1985–1987 ja neljännen kerran vuonna 1991.
Ikaalisista tulee matkaa valtatie kolmosta pitkin Tampereelle noin 60 kilometriä, mikä hyvää pikitietä pitkin kestää kolmisen varttia omalla autolla hurautettuna. Mutta: Ikaalinen on yksi niistä Pirkanmaan kunnista, joka keskuskaupunki Tampereen vetovoimasta ei isosti hyödy. Kaupungin väkiluku on kaiken aikaa aleneva. 40 vuotta sitten väkeä oli vielä liki 8200, vuonna 2000 yli 7700, mutta nyt lasku on kiihtynyt. Tuorein tilasto kertoo Ikaalisten väkimäärän painuneen noin 6900:an.
Tunnin sauvakävelylenkki paljastaa karun tilanteen, etenkin kaupungin keskuksessa, noin parin kilometrin päästä kolmostiestä ja uudesta kauppakeskuksesta. Nopsastikin laskien noin 15 tyhjää liiketilaa odottaa uutta yrittäjää, muutama massiivinen koulurakennuskin keskellä kylää ränsistyy käytön puutteesta. Kelpo kerrostalokaksion saa Ikaalisista paikallisen kiinteistövälityksen ilmoituksen mukaan noin 40 000 eurolla.
Ikaalislaisia kovasti hätkähdyttävä uutinen on tuore eli maankuulu Ikaalisten kylpylä on isoissa ongelmissa. Scandic-ketju myi kuntoutustoiminnan toisaalle ja myös uutta hotellioperaattoria etsitään kuumeisesti, jotta toiminta voisi jatkua.
Kylpylä on ollut Ikaalisille tärkeä imagon luoja, tulon ja työpaikkojen lähde suoraan ja välillisesti. Hiukan vastaava kuin Ideapark Lempäälälle.
Sympaattista Ikaalista ajatellen kampeaa vääjäämättä ajatuksiin, että Lempäälässä asiat ovat hyvin ellei peräti loistavasti. Tampereen läheisyys, loistavat logistiset yhteydet, laaja ja laadukas yrityskenttä, hyvät kunnalliset peruspalvelut, vireät yhdistykset muun muassa urheilussa ynnä muut etuudet takaavat Lempäälän vetovoiman jatkuvuuden. Tilastot kertovat Lempäälän kasvavan vuotuisesti edelleen noin 300:lla ihmisellä.
Jos jossain on kasvua, toisaalla on vähennystä. Suomen tilanne on ollut jo pidemmän aikaa alueellisesti polarisoitumassa. Kasvu ja väki keskittyvät yhtäälle, kuten vaikkapa Tampereelle ja sen niin sanotulle ykköskehälle. Toisaalla, esimeriksi Pirkanmaan reuna-alueilta, väki vähenee, palvelut kaikkoavat ja kunnat taantuvat.
Onko tällaiselle kehitykselle jotain tehtävissä?
