linnut

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Sepelkyyhkyn metsästys alkaa 10. elokuuta – 570 kalatiiraa Vesilahden Kirkkolahdella

Kirjautuneille

Sepelkyyhkyjen kesärauha on ohi, kun kyyhkyjahti alkaa 10. elokuuta avaten samalla syksyn metsästyskauden. Sepelkyyhkystä on vuosien mittaan tullut yhä suositumpi riistasaalis metsäkanalintukantojen vähentyessä. Vuosittainen kyyhkysaalis on jopa yli 200 000 lintua. Sepelkyyhkyn pesimäkanta on 1,5-kertaistunut linjalaskenta-aineistojen perusteella 1970-luvun puolivälistä vuoteen 2010, joten laji kestää hyvin metsästyksen. Suomessa pesivien parien määräksi arvioidaan 250 000. Sepelkyyhky on…

”Merikotkat” bongasi Vesilahden Vähäjärvellä 53 lintulajia

Kirjautuneille

Birdlife Suomen jo 25. kerran järjestämä leikkimielinen Tornien taisto-kisa oli jälleen ennätys, sillä kisaan osallistui 5. toukokuuta yli 2500 ihmistä 340 lintutornissa ympäri maan. Kisassa pyritään havainnoimaan kahdeksan tunnin aikana klo 5–13 mahdollisimman monta eri lintulajia. Kisan osallistumismaksuilla tuetaan äärimmäisen harvinaisen heinäkurpan suojelutoimia. Tornien taisto järjestettiin samaan aikaan myös Ruotsissa ja Tanskassa. Vesilahden Vähäjärven ympäristöpalkinnon…

Mandariinisorsalla lemmenhuolia Laukossa

Kirjautuneille

Vesilahdessa lintuharrastajien kaukoputket on olleet suunnattuina viime aikoina Laukon tulvaniityille siellä lepäilevien ja ruokailevien sorsien, hanhien ja kahlaajien tarkkailuun sekä harvinaisuuksien etsintään. Aktiiviset lintuharrastajat Ritva Mikkola ja Kirsti Vaden havaitsivat tulvalammikoilla harvinaisen  ja eksoottisen näköisen mandariinisorsakoiraan. Havainto oli Vesilahdella ensimmäinen tästä lajista. Viime keväänä Leena Mielityinen löysi Hiivalahdesta Lempäälän ensimmäisen mandariinisorsan, joka oli järjestysnumeroltaan 262….

Linnunpöntöillä korvataan luonnonkolojen puutetta

Kirjautuneille

”Linnunpönttöjen tekeminen on hauskaa ja hyödyllistä. Kololinnuilla on pulaa pesimäpaikoista, sillä luonnonkoloja on liian vähän. Talvella pöntöt toimivat lintujen ja oravien yöpymis- ja suojapaikkoina. Pakkasyönä pönttö voi pelastaa eläimen hengen”, BirdLife opastaa pönttöjen tärkeydestä. Keväällä 2017 päättynyt Miljoona linnunpönttöä -kampanja ylitti komeasti tavoitteensa,sillä pönttöjä rekisteröitiin maassa yli 1,3 miljoonaa, joista Lempäälässä 4 393 pönttöä ja…

Ahtialanjärven kivikasat ovat keinokareja

Kirjautuneille

Mitähän Lempäälän Ahtialanjärvellä oikein myrätään, on toimitukseltakin tiedusteltu. Lintutornin vierestä jäälle menee aurattu tie, ja rannalta katsottuna jäällä on jotain rakennettuja kumpareita. Touhu liittyy lintujen keinokarien ja -pesien rakentamiseen, valottavat Lokkisaari ry:n aktiivit Rainer Mäkelä ja Tatu Itkonen. Ahtialanjärvelle on kuljetettu viimevuotiseen tapaan kuorma-autolasteittain kiviä, joista muodostetaan keinokareja helpottamaan vesilintujen pesintää. Yrjö Haataja aloitti kiviaineksen…

Tiaiset selvisivät helmikuun pakkasista – peippolinnut pulassa

Kirjautuneille

Kolme talvilintulaskentaa osoittaa selkeästi, miten linnut selviävät talvesta. Syyslaskenta pidetään marraskuun alussa ja talvilaskenta joulun tienoilla. Kevätlaskennan Mari Kukkamäki ja Rainer Mäkelä suorittivat 3.maaliskuuta Lempäälässä Vaihmalan–Ryynikän 10,7 km:n reitillä pakkasen ollessa keskimäärin -14 C. Eri lajeja havaittiin 25. Vesilahden Kirkonkylän 6,2 km:n reitillä Jani Vastamäki havainnoi 19 eri lintulajia -23 asteen pakkaskelissä 21. helmikuuta. Mielenkiinnolla…

Punasotkien soidinhuipennus – 61 lintua Ahtialanjärvellä

Päivin kotimatka alkoi Etelä-Afrikasta 20.4. Vaikka puolet maamme sorsalinnuista ja lähes puolet kahlaajista on arvioitu uhanalaisiksi viimeisimmässä uhanalaisuusarviossa, ei Lempäälän ja Vesilahden alueilla tilanne näytä niin huolestuttavalta. Maineikkaat lintujärvet Lempäälän Ahtialanjärvi ja Vesilahden Vähäjärvi kuhisevat vesilintuja ja kahlaajia. Viimeisin näyttö saatiin Ahtialanjärveltä 5. toukokuuta, kun Tatu Itkonen ja Rainer Mäkelä iloitsivat kevään punasotkien soidinhuipennuksesta, ennätysmäisestä …

Ruokapöytä on katettu pöllöille

Myyriä riittää Yöpetolinnuillamme pöllöillä on juhlavat oltavat, sillä  pellot on täynnä peltomyyriä, metsät metsämyyriä. Niinpä pikkujyrsijöiden runsaus näkyy pöllöjen pesinnöissä. Viime vuosi oli pöllöjen pesinnän välivuosi heikon myyrätilanteen vuoksi, jolloin suurin osa pöllöistämme jätti kokonaan pesimättä tai poikueet olivat pieniä. Kevään pöllönpönttöjen ensi tarkastukset ovat saaneet petolinturengastajien suut hymyyn. Pesintöjä on nyt runsaasti, pesinnät ovat…

Pulmusilla välilasku Lempäälään

Pulmunen, puhtauden vertauskuva ja todellinen kevään airut suoritti odotetun välilaskun Lempäälään pitkällä lentomatkallaan Lapin korkeimpien tunturien karuille paljakoille. Ahtialanjärven kuuluisalla Lokkisaarella, vieläpä Itkosenkarin siemenruokinnalla tankkasi voimia lopputaipaleelle 11. maaliskuuta kolme pulmusta ja 13. maaliskuuta 11 pulmusta, kuin kiitoksena lokkisaarelaisten uurastuksesta linnustomme hyväksi. Pulmunen on maapallon pohjoisin varpuslintu, joka kiirunan lailla on sopeutunut suurtunturien tuimiin tuuliin…

Maailman suurimmat pönttötalkoot alkoivat

Maailman suurimmat linnunpönttötalkoot alkoivat maaliskuun alussa juhlavasti, kun presidenttiparimme luovutti Miljoona linnunpönttöä -kampanjan ensimmäiset viralliset pöntöt numeroilla 1 ja 2. He rakensivat pöntöt nopeuskisassa  ja voiton vei täpärästi Jenni Haukio. Maanlaajuinen kampanja on saavuttanut jo heti alussa suuren suosion. Netin jatkuvasti päivittyvässä pönttölaskurissa voi seurata sekä koko maan että kuntakohtaisia pönttömääriä, jotka kasvavat päivittäin, kunhan…

Harmaalokki ensimmäinen kevätmuuttaja Vakkalanselällä

Karaistunut harmaalokki saapui ensimmäisenä muuttajana 10. helmikuuta Vesilahden Vakkalanselälle, jossa Rainer Mäkelä lokkia seurasi ja 31 merikotkaa odottamassa kalastajien jättökaloja. Viime talvena suurin kerralla havaittu merikotkamäärä Säijänselän–Sorvanselän alueilla oli 57 merikotkaa. Harmaalokkien määrä nousi päivittäin. Antti Lemponen laski Säijänselältä 18. helmikuuta jo 50 harmaalokkia seuranaan mustasiipinen merilokki. Merikotkat ovat Pyhäjärvellä päivittäinen näky .Vesilahden  pesivät parit…

Jättipöllökantamme taantuu

Tummenevassa kevätillassa 5–7 sekunnin välein kaikuva kumea ”huu-uu” saattaa pelästyttää pahaa-aavistamattoman lenkkeilijän pahanpäiväisesti. Kaamean tuntuinen huhuaja , huuhkajakoiras, kuuluttaa reviiriään. Parin naaras saattaa vastailla hieman korkeammalla vastahuhuilullaan, mikä on varsin hyvä merkki alkavasta pesinnästä. Huuhkajaan liittyy monenlaisia vanhan kansan uskomuksia. Huuhkajan ilmaantumista pidettiin epäonnen tai onnettomuuden tuojana ja lintua vainottiin säälimättömästi. Autonomian aikana huuhkajasta maksettiin…

Talvinen tiaissekaparvi – turvaa ja yhteistyötä

Talvinen tiaissekaparvi on hyvä esimerkki lintujen yhteistyöstä, luonnossa tapahtuvasta yhteisöllisyydestä. Kovin kauan ei talvisessa metsässä tarvitse hiihdellä, kun korva erottaa hentoja tiaisääniä ja sekaparvi pyrähtelee touhukkaasti puu puulta eteenpäin, koko ajan yhteysääniään kuuluttaen. Pienet metsätiaisemme töyhtötiainen, hömötiainen ja kuusitiainen muodostavat syksyllä sekaparven rungon ja liikkuvat ravinnonhaussa yhdessä koko talvikauden. Parveen lyöttäytyy lähes poikkeuksetta mukaan hippiäisiä…