Marraskuun lopulla juhlistimme Vesilahden seurakunnan ja vesilahtelaisten 675-vuotistaivalta. Olen asunut perheeni kanssa Vesilahdessa 38 vuotta. Valtaosin myönteiset kokemukset ovat takana ja toivon mukaan monet positiiviset Vesilahti-vuodet ovat edessä.
Oheisena muutama miete minulle niin tärkeästä Vesilahdesta.
Sisältörikkain vuosi kotikunnassani oli Vesilahden 650-juhlavuosi vuonna 1996. Sitä valmistelimme kattavasti monta vuotta kunnan ja seurakunnan sekä monien muiden yhteistyötahojen kanssa. Vuosi oli täysipainoinen, vesilahtelaisten yhteen puhaltamisen vuosi, joka huipentui yläasteella vietettyyn arvokkaaseen pääjuhlaan. Juhlapäivää ryyditti erinomaisella tavalla kymmenien Vesilahden yrittäjien yhteinen näyttelyesittäytyminen.
Juhlavuoden- ja päivän yksi kohokohta oli Ylen suora tv-lähetys jumalanpalveluksesta Vesilahden kirkosta. Minut oli pyydetty epistolan lukijaksi. Se oli kunniatehtävä, johon hiippakunnan piispa Paavo Kortekangas ja Vesilahden kirkkoherra Aarre Laitila pyysivät.
650-juhlavuosi ja sen laajat valmistelut avasivat minulle Vesilahden pitkän ja monimuotisen historian, joka on myönteisellä tavalla kantanut Vesilahtea nykypäivään ja kantaa tulevaisuuteen.
Toimin 25 vuotta Vesilahden kunnanjohtajana ja 11 vuotta kunnansihteerinä. Mitä olen omasta mielestäni jättänyt Vesilahden kehityskulkuun? Kuntalaiset ja läheiset yhteistyötahot- ja henkilöt ovat parempia aikaansaannoksiani arvioimaan. Mutta tässä omia tuntojani muutaman esimerkin kautta.
Tein paljon hienovaraista taustatöitä Vesilahden yhtenäisyyden eteen, esimerkkinä kyläkiistojen vähentäminen. Periaatteeni oli: ”kunnan rajallisia resursseja ei hukata riitelemiseen, olemmehan kaikki samassa Vesilahti – veneessä ja kuntalaisina paikkakunnan parhaita markkinoijia”. Mielestäni onnistuin ja me vesilahtelaiset onnistuimme. Yksin sooloillen ei synny tulosta, yhdessä olemme enemmän.
Uurastin tinkimättömästi Vesilahden saattamiseksi täysvaltaiseksi jäseneksi Tampereen keskusseudun yhteistyöhön ja muutoinkin kunnan avautumiseen ulospäin. Epäilijöitähän oli, mutta tuskin on tänä päivänä. Olemme oikeassa seurassa. Seututoiminta ja muu verkostoituminen on ollut Vesilahden kehittämisen ehdoton tukipilari ja on sitä jatkossakin. Tässä koen olleeni etulinjassa ja onnistuneeni.
Vesilahden kunta teki viime vuosikymmeninä rohkeita ja kauaskantoisia investointi- ja muita päätöksiä. Tässä pääkohteita; yläaste laajennuksineen, Kirkonkylän alakoulun laajennus ja saneeraus, Narvan koulu- monitoimitalo laajennuksineen, Ylämäen koulu, päiväkodit (Kirkonkylä, Narva ja Ylämäki), Kirkonkylän terveyskeskuksen laajennus ja saneeraus useammassa vaiheessa, Narvan terveysasema, Lähde- kirjasto, ulko- ja sisäliikuntatilat, pitkät kunnallistekniset vesi- ja viemäröintilinjat pumppaamoineen, kaavatiet valaistuksineen, iso määrä maakauppoja eri puolilta kuntaa pääosin asuinrakentamista varten. Fyysiset puitteet ovat hyvällä tasolla. Palveluthan toteuttaa ja arkea pyörittää kunnan osaava henkilökunta ja mielestäni onnistuneesti.
Olin kunnan ylimpänä viranhaltijana valtuuston investointipäätöksiä ja palvelurakenteita tiiviisti valmistelemassa ja täytäntöön panemassa yhdessä muiden viranhaltijoiden kanssa. Virheliikkeitäkin tein ja teimme. Rohkenen kuitenkin arvioida, että tehdyt päätökset ja toteutuksemme ovat pitkälle kantaneet ja hyvän peruspalvelutason kuntalaisille antaneet.
Paljon olisi minulla Vesilahdesta kerrottavaa. Ehkä laajemman kerronnan aika tulee myöhemmin.
Erkki Paloniemi
