Lempäälä haluaa tukea omaa, Pirkanmaan ja koko Suomen kehittymistä ja kansainvälistymistä

Tampere-Pirkkala on maamme toinen kansainvälisten matkaketjujen solmukohta

Tampere-Pirkkalan lentokentän parempi saavutettavuus tukisi Suomen kehittymistä ja kansainvälistymistä. Se edellyttäisi, että Lempäälän kohdalla karttaan vihreällä merkityltä moottoritieltä ja mustalla merkityltä rautatieltä olisi suorayhteys kentälle.

Tampere-Pirkkalan lentokentän parempi saavutettavuus tukisi Suomen kehittymistä ja kansainvälistymistä. Se edellyttäisi, että Lempäälän kohdalla karttaan vihreällä merkityltä moottoritieltä ja mustalla merkityltä rautatieltä olisi suora yhteys kentälle. Kuva: Arkkitehdit Tommila Oy/Peter Ögård

Yhteyksien parantaminen maailmalle kuuluu osana Lempäälän Silta tulevaisuuteen -visiotyöhön. Kunnan keskustan kehittämisen ohella Lempäälässä katsellaan laajemmin Tampereen seutua ja koko Suomea: Miksi maan liikennöidyin moottoritie, valtakunnan päärata ja pirkanmaalainen lentokenttä eivät kohtaa?

Lempäälässä on kiteytynyt ajatus kulkemisen helpottamisesta ja joustavista kansainvälisistä yhteyksistä.  Visioinnissa ovat nousseet vahvasti esiin matkaketjut ja niiden solmukohta Tampere-Pirkkalan lentokenttä. Sujuvia matkaketjuja varten tarvitaan moottoritien ja pääradan linjaukset Kuljun ja Sääksjärven paikkeilta lähemmäksi lentokenttää sekä kehätien eli Puskiaisten tien rakentaminen.

– Tampere-Pirkkala voi olla uudenlainen logistiikkakeskus, jossa tie-, rata- ja lentoliikenne yhdistyvät. Lentokentästämme voidaan tehdä Suomen toinen pääterminaali, jonne valtaosa suomalaisista pääsee tunnissa tai puolessatoista.

– Tämä on uusi tapa liittää Helsingin seutua kokoavan kehäkolmosen ulkopuolinen Suomi Eurooppaan. Tampereen seudusta voi kehittyä aidosti kansainvälinen pääkonttorialue Helsingin rinnalle, visiota laativan työryhmän varapuheenjohtaja Toni Virkkunen esittelee työryhmän tavoitteita.

Ministeriö seuraa visiotyötä

Tampere-Pirkkala European on lempääläisittäin houkutteleva suunnitelma, sillä toteutuessaan se mahdollistaisi kotinurkiltamme lentokentälle ja sieltä edelleen Eurooppaan pääsyn viidessä minuutissa. Tämä edellyttää, että joukkoliikenne ja etenkin lähijunat saadaan kulkemaan kuntalaisten tarpeiden mukaisesti.

Lempäälän kunnan teknisen toimen suunnittelupäällikkö Timo Nevala toteaa, että joukkoliikennejärjestelyt on otetaan huomioon Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040.

– Pääradalle on suunniteltu lisää raiteita. Koko Tampereen seudun kannalta Puskiaisten tieinvestointi on merkittävä ja se pitää saada valtion rahoituslistalle, sillä moottoritien kyky välittää joustavasti liikennettä on pian koetuksella. Jo nyt Kuljun kohdalla liikennemäärät ovat yli 41 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Yhtä mielenkiintoinen visio on myös Jyväskylän, Kuopion, Turun, Porin, Rauman, Seinäjoen ja Vaasan seutujen kannalta. Niiden kaikkien lentokenttiä ei ehkä voida kehittää kansanvälisen liikenteen tarpeisiin, mutta näiltä kaupunkiseuduilta on vain noin tunnin tai puolentoista tunnin matka Tampere-Pirkkalaan. Näillä kaupunkiseuduilla ja niiden vaikutusalueilla asuu kolme miljoonaa ihmistä.

– Suomessa ei voi olla 25 kansainvälistä lentokenttää, vaan tarvitsemme joka tapauksessa suunnitelman kenttien kehittämisestä. Tampere-Pirkkala European -vaihtoehtoa pidetään mielenkiintoisena ja työryhmän työtä seurataan muun muassa liikenne- ja viestintäministeriössä, Toni Virkkunen kertoo.

Hän korostaa, että toimivat kansainväliset yhteydet määrittelevät sen, mitkä alueet Suomessa kehittyvät ja mitkä taantuvat.

– Liikenteellisen solmupisteen kehittyminen luo kilpailukykyisiä matka- ja kuljetusketjuja Etelä- ja Keski-Suomen alueille. Hyvien liikenneyhteyksien avulla on mahdollista kytkeä Helsinki-Vantaan ja Tampere-Pirkkalan toimintoja yhteen, Toni Virkkunen luotaa.

 

– En tiedä, mitä tästä Tampere-Pirkkala European -visiointityöstä tulee. Tämä on löytöretki ja suuri yritys auttaa Suomea eteenpäin. Tulevaisuus syntyy tekemällä, professori Jorma Mäntynen sanoo.

– En tiedä, mitä tästä Tampere-Pirkkala European -visiointityöstä tulee. Tämä on löytöretki ja suuri yritys auttaa Suomea eteenpäin. Tulevaisuus syntyy tekemällä, professori Jorma Mäntynen sanoo.

”Staattisuus on näköalatonta”

Professori Jorma Mäntynen sanoo, että Tampereen seutu ei ole riittävästi hyödyntänyt sijaintiaan

Professori Jorma Mäntynen ravistelee pirkanmaalaisia miettimään, miten alueen saavutettavuus saataisiin paremmaksi. Nykyinen logistiikka tyydyttää hänen mielestään vain pienen joukon tarpeet.

Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä Tampereen teknillisellä yliopistolla työskentelevä Jorma Mäntynen kuuluu työryhmään, joka suunnittelee Suomen kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittämistä.

Hän nostaa Tampere-Pirkkala European -visioinnin maamme kärkihankkeeksi kansallisen logistiikan ja kansainvälisten yhteyksien parantamisessa.

Mäntynen peruuttaa 190 vuotta menneisyyteen todetakseen, että seudun sijainnin hyväksikäytön esimerkillinen avaus oli 1820-luvulla, kun skotlantilainen James Finlayson perusti puuvillatehtaan Tampereelle vesireitin varrelle.

– Se oli suomalaisen teollisuuden lähtölaukaus. Seuraavaksi oivallettiin, että junalla olisi hyvä päästä Tampereelta Pietariin. Näiden jälkeen ei sijaintiamme yhteyksien toteutuksessa ole riittävästi hyödynnetty.

Lontoo synnytti oivalluksia

Jorma Mäntynen oivalsi matkaketjujen ja liikenteen solmukohtien valtaisan merkityksen maailman lentoliikennegurujen kohtaamisessa toissa vuonna Lontoossa. East Midlandsin lentokentällä Mäntyselle avautui loppuun asti mietitty terminaali, jossa yhteydet eri suuntiin ja eri välineillä olivat kätevästi tarjolla ja kaikkien käytettävissä.

Hän näki siellä, että muiltakin kuin maan pääkentältä Heathrowsta voidaan avata kansainvälisiä yhteyksiä.

– Muuallakin on elämää kuin vain pääkentän kupeessa ja muidenkin kenttien on mahdollista nousta merkittäviksi, jos niin halutaan ja aktiivisesti markkinoidaan.

Suomeen palattuaan hän jakoi lentokenttäkokemuksensa Toni Virkkusen kanssa, sillä tiesi tämän ajattelevan asioista riittävän isosti. Se keskustelu toimi polttoaineena Tampere-Pirkkala European -visionnin käynnistämiselle.

– Ei Suomella niin hyvin mene, että meillä olisi varaa jättää aktiiviset kehitystoimet tekemättä. Staattisuus on näköalattomuutta. Meidän on etsittävä kaikki keinot, joilla vahvistaa Suomen talouselämän toimintaedellytyksiä ja suomalaisten hyvinvointia.

Tampere on kuuden-seitsemän maakunnan ympäröimä solmupiste, sisämaan satama. Kolme miljoonaa suomalaista asuu enintään kahden tunnin etäisyydellä Tampereesta.

– Tähän asti Suomessa on mietitty vain, että kuinka Helsinki-Vantaan lentokentältä pääsee ulkomaille tai kuinka ulkomailta pääsee helposti käyttämään Lapin matkailupalveluja.

Ajat ovat Mäntysen mukaan muuttuneet ja suurteollisuus on hiipumassa. Kansainvälisiä yhteyksiä tarvitsevat yhä useammin pienet yritykset. Suomen kulkuyhteyksien perään kysellään myös maailmalla. Yritysjohtajat, jotka näkevät arvoa yrityksensä sijoittumisessa Suomeen, haluavat päästä täällä ja täältä joustavasti liikkumaan.

–  Tampere voisi yhtä hyvin kuin Helsinki olla tulevaisuuden pääkonttorialuetta. Tarvitaan vain rautatie Helsinki-Vantaan ja Tampere-Pirkkala lentokenttien väliin. Tällöin molemmat hyötyisivät.

Jorma Mäntynen muistuttaa lisäksi, että hyvien kulkuyhteyksien ohella suomalainen luonto on ainutlaatuinen ja mittaamaton vetovoimatekijä.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Fakta

Tampere-Pirkkala European

Yhteistyökumppanit: Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Tampereen kauppakamari, Tampereen kaupunki sekä Pirkkalan ja Lempäälän kunnat

Työryhmä: Vuorineuvos Kari Neilimo, pj, toimitusjohtaja Toni Virkkunen, vpj, professori Jorma Mäntynen, elinkeino- ja maankäyttöjohtaja Jyrki Laiho, kansliapäällikkö Oskari Auvinen, suunnittelupäällikkö Timo Nevala, puheenjohtaja Jukka Terhonen Tampereen kauppakamarista, tutkijat Elisa Aalto ja Jouni Wallander, arkkitehti Eero Lunden, toimialapäällikkö Jouni Lehtomaa ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteyshenkilö, liikenneneuvos Marko Forsblom

Tehtävä: Synnyttää visio uudesta kansainvälisestä logistiikkakonseptista, joka luo liikkumisen muodot yhdistävän tulevaisuuden sataman Eurooppaan ja itään

Aikataulu: Visiotyö käynnistyi tammi-helmikuun vaihteessa 2013 ja tulokset on tarkoitus esitellä marraskuussa 2013.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>