Kaiken ”pakkoruotsi” -keskustelun vastavirtana sadat Lempäälän koululaiset opiskelevat ruotsia ilman ennakkoasenteita ja harrastavat sitä vapaaehtoisissa kerhoissakin.
Harrastuksen rohkaisemiseksi Lempäälän Pohjola-Norden -yhdistys järjesti helmikuussa perhetapahtuman Ideaparkin Piipoossa. Ensin pienemmät, sitten isommat oppivat sirkustelua ruotsinkielisin ohjein. Sirkuksen taikaa oli se, että alle tunnissa kumpikin ryhmä ehti valmistaa näyttävän pikku esityksen.
Lempoisten esikoululaisten kerho-ohjaaja Jenni Schorpp ja sääksjärveläisten Tiina Rinne kerholaisineen olivat myös valmistelleet ohjelmaa.
Lasten sirkustellessa vietettiin kerholaisten ”vanhempainiltaa”.
– Uuteen kieleen tutustutaan hauskasti ja pingoittamatta, kertoivat Schorpp ja Rinne, joiden vetämät kerhot ovatkin suosittuja. Mieleen jää jatkoa varten pohjaa vuosien päähänkin.
Hakkarin koulussa pohjoismaista tradition siirtoa on merkinnyt Lucia-esityksen harjoittelu ja esitykset. Viime joulukuussa Lempäälän Pohjola-Norden tuki asiaa kustantamalla lähemmäs 30 esiintyjän kuljetuksen Himminkotoon ja Ehtookotoon.
Mattilan koulun Lucia-seurue vieraili Mummon Kammarissa. Näin Lucian valon ja ilon sanomasta pääsi koulutovereiden lisäksi osallisiksi ainakin 150 ikäihmistä hoitajineen. Nuoret taas olivat vaikuttuneita lämpimästä vastaanotosta.
Useita vuosia yhdistys on rohkaissut ruotsinopiskelua jakamalla kevätjuhlassa Lempäälän ja Vesilahden yläkoulujen ruotsin kielessä menestyneille ja harrastuneille ysiluokkalaisille sanakirjoja. Yhdistyksen hallituksessa ruotsinopettajat Katri Alho ja Kirsi Aho sekä alakoulunopettaja Silja Tihinen toimivat yhdyshenkilöinä koulumaailmaan.
Ruotsia opistossa ja isäntäväkenä
– Entä aikuiset ruotsinharrastajat? He kokoontuvat maanantai-iltaisin kansalaisopistossa ja toivottavat mielellään uutta väkeä joukkoon.
Kaikenikäisillä on tilaisuus harjoitella pohjoismaisia kieliä tulevan heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Silloin yhdistys ja vapaaehtoiset majoittajaperheet saavat vieraita Tanskan Kertemindestä, Norjan Øvre Eikeristä ja Ruotsin Ulricehamnista. Perinteisesti myös elekieli ja englanti ovat käytössä tässä ruohonjuuritason vierailuvaihdossa, jota on harjoitettu 1960-luvulta lähtien.
– Miksi ruotsinkieltä? Suomi kuuluu Pohjoismaihin ja on kaksikielinen maa, muistuttaa yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen.
Hänen omatkin aikuiset lapsensa ovat yllätyksekseen joutuneet työssään ruotsinpuhujiksi.
Kommentointi on suljettu.