Pirkkalassa asuva ja Sääksjärven koululla liikunnan ja terveystiedon opettajana työskentelevä Pesu oli lähellä lopettaa hiihtosuunnistusuransa noin kymmenen vuotta sitten. Kun huippukuntoinen urheilija jäi toistuvasti jäi rannalle MM-joukkueesta, katosi motivaatio kilpailemiseen.
– Tarkemmin ajatellen taisin olla pienessä ylirasitustilassa monta vuotta. Jaksoin kyllä hyvin, mutta huippuvauhtia ei löytynyt. Vuosi siinä jatkoa pähkäillessä meni, toteaa Pesu.
Tuolloin vuonna 2000 Pesulla oli takanaan jo kymmenisen vuotta kovaa treeniä kahdesti päivässä, ja kunto oli ehkä kovempi kuin uralla koskaan. Ensimmäiset MM-kisat vuonna 1973 syntynyt urheilija oli käynyt juniorina jo vuonna1992.
Täysosuma odotutti 21 vuotta
Mitalikantaan päästiin vuonna 2002, jolloin pitkältä matkalta tuli MM-pronssia, sekä samana vuonna hopeaa ja viestikultaa sivulajista, pyöräsuunnistuksesta. Henkilökohtainen arvokisamitali sai kuitenkin odottaa vielä yli kymmenen vuotta.
Kazakstanin MM-kisoissa tämän vuoden maaliskuun alkupäivinä tuli lopulta se kauan odotettu täysosuma. Varoituksen kilpakumppaneilleen Pesu oli antanut jo muutamaa viikkoa aiemmin Latvian EM-kisoissa, joista tuliaisina oli sprintin hopea ja keskimatkan pronssi.
Kultasuunnistuksensa vaiheita Pesu on saanut kerrata medialle viime aikoina tiuhaan tahtiin.
– Pitkän matkan yhteislähtökisa kesti noin puolitoista tuntia ja matkaan lähti paljon tasavahvoja hiihtäjiä. Olin tosi keskittynyt koko kisan ajan ja lopussa vain ihmettelin kilpakumppanien katoamista. En tiennyt olevani kärjessä kuin vasta loppuviitoituksella.
Kisat olivat 39-vuotiaalle perheenäidille muutenkin lähes täysosuma. Henkilökohtaisen kullan ohella tuli sprintistä ja parisprintistä hopeat sekä viestistä pronssia, yhteensä neljä MM-mitalia.
Pesu on ollut melkoisessa pyörityksessä voittonsa jälkeen. Häntä naurattaakin hieman, miten yleisön mielenkiinto räjähti vasta maailmanmestaruuden myötä. Voitonjanoisia suomalaisia eivät himmeämmät mitalit tunnu kiinnostavan.
– Onhan hiihtosuunnistus melko pieni laji ja näkyvyys mediassa ollut huonoa. Vielä EM-hopeankin jälkeen oli hiljaista, mutta nyt on tullut huomiota ja onnitteluja aina presidenttiä myöten. Hyvältähän se toki tuntuu.
Pikku-Mervi haki pallot puista
Pesu on ollut urheilullinen pienestä pitäen. Liikuntaa ja lajeja on piisannut.
– Minä olin lapsena aina se, joka kiipesi puuhun hakemaan pallot. Liikunta on elämäntapa, ja alan voida pahoin jos en pääse lenkille. Sairaana kaipaan hengästymistä ja sitä fyysistä tunnetta, minkä liikunta aiheuttaa.
Suunnistuslajeissa Pesua viehättää niissä vaadittava kehon ja pään yhteistyö.
– Tavoittelen yhä sitä täydellistä suoritusta. MM-voitossakin tein virheitä melkein minuutin edestä. Lähimpänä täydellistä suoritusta koen olleeni 2002 EM-pyöräsuunnistuskisojen viestin ankkuriosuudella. Suunnistus oli virheetön ja vauhti kova.
Maailmanmestaruuden jälkeen uteliaita on alkanut kiinnostaa uran jatko. Pesu ei ota jatkosta paineita eikä halua asettaa tarkkoja tavoitteita ensi kaudelle. Varmaa kuitenkin on, että hän ei koskaan aio lopettaa urheilua. Kilpailuviettikään tuskin täysin hellittää, vaikka kilpailemisen taso muuttuisikin. Takavuosien kahdesta lenkistä päivässä on siirrytty yhteen, joka yhdessä täsmäharjoittelun ja kahden vuosikymmenen vankan pohjan kanssa hyvin riittää kunnon ylläpitämiseen.
Liikunnasta voimaa kaikkeen elämässä
Pesu on 4-, 7- ja 9-vuotiaiden lasten äiti. Perheen, työn ja harjoittelun yhteensovittaminen on joskus melkoista minuuttipeliä. Lenkille lähdetään joko aamuvarhain tai suoraan työpaikalta.
– Iso kiitos perheelle, valmentajanani toimivalle miehelleni Rainolle sekä isovanhemmille. Heidän venymiskykyään on koeteltu tänäkin talvena.
Mistä pitkä uran loppupuolella huipulle noussut urheilija saa voimia jatkaa? Mikä saa lähtemään yksin lenkille säässä kuin säässä vaikka väsyttäisi?
– Se on mulle henkireikä, tapa nollata päivän tapahtumat. On myös mukava huomata, että vielä tässä iässä pystyy kehittymään. Tärkeintä kuitenkin on, että nautin itse siitä tekemisestä. On vaan niin upeaa juoksennella metsissä tai hiihtää hangilla kevätauringossa.
Seuraavan kerran Pesu on mahdollista nähdä lumella tositoimissa huhtikuussa Kontiolahdella hiihdon SM-viestikioisssa. Viime vuonna niukasti neljänneksi jäänyt Lempäälän Kisan joukkue lähtee tosissaan tavoittelemaan mitalia.
