Karjalan kunnaat vetävät puoleensa

Antti Kaikkonen Vesilahdessa: Venäjältä toivoisi vastavuoroisuutta Karjala-kysymyksessä

Karjalan Liiton liittohallituksen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Antti Kaikkonen haluaa toteuttaa toimissaan karjalaisen isoisänsä positiivista elämänasennetta ja periksiantamattomuutta. - Ei voi olla oikein, että venäläiset voivat ostaa maata Suomesta, mutta suomalaiset eivät Karjalasta.

Karjalan Liiton liittohallituksen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Antti Kaikkonen haluaa toteuttaa toimissaan karjalaisen isoisänsä positiivista elämänasennetta ja periksiantamattomuutta. – Ei voi olla oikein, että venäläiset voivat ostaa maata Suomesta, mutta suomalaiset eivät Karjalasta.

Vesilahdessa viime sunnuntaina puhunut Karjalan Liiton liittohallituksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen kaipaa lisää yhteistyötä Suomen ja Venäjän maallisten johtajien toimintaan. Kaikkosen mukaan termi ”Karjalan kysymys” tarkoittaa Karjalan Liiton kielenkäytössä niitä moninaisia käytännön ongelmia, joita kotiseutumatkailijat kohtaavat.

– Ei voi olla niin, että venäläisillä on maanosto-oikeus Suomessa, mutta suomalaisilla ei Venäjällä. Edistystä ei juurikaan ole tapahtunut, vaan maanosto on lähes mahdotonta ja täyskiellossa olevat raja-alueet ovat jopa 200 kilometrin syvyisiä.

Maanosto- vuokrausoikeuden lisäksi Kaikkonen edellyttää Venäjältä Suomenlahden ulkosaariston ja Laatokan täysimittaista avaamista matkailulle.

”Isoisän katse aina tulevaisuudessa”

Antti Kaikkosen kokemukset matkasta lähisuvun kanssa isoisän kotikylään pari vuotta sitten ovat yhä vahvasti mielessä. Apuna tuorein kartta vuodelta 1939 joukko puski pitkin umpeenkasvaneita teitä ja läpi ryteikköjen. Paikka löytyi kuin löytyikin, mutta tunnelmat eivät olleet pelkästään iloiset.

Kaikkosen sotaveteraani-isoisä oli kotoisin Karjalasta, Pyhäjärven Konnitsan kylästä, ja hänelle karjalaisseurojen tilaisuudet olivat aina tärkeitä.

– Karjalaiset kärsivät menetyksiä, mutta katsoivat aina rohkeasti tulevaisuuteen. Isoisäni esimerkin mukaan olen itsekin pyrkinyt pitämään karjalaisuutta yllä.

– Isoisän kodista oli jäljellä enää kivijalka. Valitettavasti naapurissa ei ole pidetty huolta vanhoista rakennuksista eikä oikein mistään tuolla seudulla. Karjalaisten kotiseutumatkailijoiden toiminta kylissä sen sijaan on ihailtavaa. He ovat monin tavoin auttaneet kylien vanhuksia ja lapsiperheitä.

Toimelias karjalainen auttaa naapuriaan

Yhteisöllisyyden ja lähipiirin merkityksen korostamisen Kaikkonen näkee leimaa-antavana karjalaisuudelle. Läheisiä ihmisiä ei jätetä tiukkoinakaan aikoina.

– Usein apua tarvitaan yllättävän lähellä. Apua voi tarvita myös itse, jolloin sitä on rohjettava pyytää. Erityisesti niukkoina aikoina korostuu naapuriavun ja ystävyyden merkitys.

Karjalaisuus on varapuheenjohtajan mielestä myös  toimeliaisuutta ja yhteistyötä. Omiin poteroihin kaivautumisen ei kannata sen enempää yksityiselämässä kuin suuremmassakaan mittakaavassa. Hyvästä esimerkistä karjalaisesta elämänasenteesta käy yhteistyössä Vesilahden seurakunnan kanssa järjestetty kirkkopyhätapahtuma.

– Hengellinen toiminta on tärkeä osa Karjalan Liiton toimintaa. Vaikka Karjala on idän ja lännen välimaastona usein ollut taistelukenttänä, eivät ortodoksit ja luterilaiset ole pystyttäneet tiukkoja raja-aitoja, vaan alueella vallitsee yleensä ekumeeninen yhteistyön henki.

Karjalaisuus kiinnostaa myös nuoria

Karjalaisuuden tulevaisuuden rajan tällä puolen Kaikkonen näkee hyvänä. Vuoden aikana Karjalan Liitto on saanut 2400 uutta jäsentä ja karjalaisuus on levinnyt myös verkkoon, jossa sen ovat ottaneet omakseen erityisesti nuoret.

Liiton 45 tuhatta jäsentä tekevät varapuheenjohtajansa sanoin arvokasta  työtä, johon yhteistyö, positiivinen elämänasenne ja karjalaisuus kuuluvat olennaisena osana. Kaikkonen kehottaakin tutustumaan menoon vaikkapa kesän parhaassa karjalaistapahtumassa, tänä vuonna Porissa kesäkuussa järjestettävillä Karjalaisilla kesäjuhlilla.

Karjalaisen kirkkopyhän viettoon Vesilahteen saapui 14. huhtikuuta väkeä oman pitäjän ohella naapurikunnista ja aina pääkaupunkiseudulta saakka. Vesilahden Karjalaseuran puheenjohtajan Pekka Hinkkasen oli kutsunut tilaisuuden puhujaksi  Antti Kaikkosen.

Varttikarjalaiseksi itseään kutsuva mies totesi tilaisuudessa, että vaikka Vesilahti ei ollut hänelle entuudestaan kovinkaan tuttu paikkakunta, oli ilmassa heti tilaisuuden alusta alkaen tuttua karjalaista iloisuutta.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?