– Haluatko paperiroskan lompakkoosi? kysyttiin eräässä ravintolassa maksettuani ostokseni.
Niinhän se menee. Moni ei edes halua kuittia. Maksutapahtumat kun voi tarkastaa verkkopankistakin. Ja harva edes pitää tarkkaa kirjaa ostoksistaan.
Kuitti kuitenkin kertoo viestin siitä, että yrittäjä ei myy ohi, että kirjanpito pitää. Jos kuittia ei anneta, saattaa joillekin herätä epäilys, että nyt toimitaan harmaalla alueella.
Muistelepa, kuinka usein sinulle lätkäistään kuitti käteen kahvikupin tilattuasi tai lounaan maksettuasi. Nykyään aika usein, lienee monen vastaus. Ainakin suurempien ketjujen liikkeissä ja ravintoloissa. Mutta kyllä kuititontakin kaupantekoa käydään yhä.
Lempäälän keskustassakin ”paperiroskaa” tarjotaan suhteellisen usein kysymättä. Toki aivan kaikkialla ei jokaisesta palvelusta kuittia tule, varsinkaan käteisellä maksettaessa. Harva alkaisi tällaisessa tilanteessa tosissaan syyttää yrittäjää harmaan talouden tukemisesta.
Harmaa talous on ollut viime aikoina kaikkien huulilla kehitysministeri Heidi Hautalan remonttisotkujen jälkeen. Ministeriä on helppo paheksua, mutta kuka voi käsi sydämellä sanoa, ettei olisi koskaan hoitanut yhtäkään pikkupalvelusta ”ohi kirjanpidon”. Ei naapurin miehen maalausavun pimeänä maksaminen suurelta pahuudelta tunnu.
Tulevaisuudessa harmaan talouden kitkemisessä saatetaan kuitenkin ottaa käyttöön järeämmät aseet. Yrittäjä voi nimittäin saada sakot, jos ei tarjoa kuittia asiakkaalle.
Työ- ja elinkeinoministeriössä on ehdotettu, että kuitinantovelvollisuus kirjattaisiin lakiin. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan jo ensi vuoden tammikuussa. Jos näin käy, saa verottaja luvan tehdä koeostoja vaikkapa kahviloihin tai ravintoloihin. Ja jos kuittia ei tarjota, voi siitä seurata 500 euron laiminlyöntimaksu.
Tämän jälkeen voi olla varma, että paperiroskaa alkaa kertyä lompakkoon enemmän kuin koskaan. Ja hyvä niin, sillä harmaan talouden on arvioitu vievän jopa miljardeja euroja Suomen verotuloista vuosittain.
Pelkällä kuitinantovelvollisuudella tätä aukkoa ei pystytä tukkimaan, mutta lopulta kyse onkin periaatteesta ja esimerkin voimasta. Aivan kuten Hautalan remonttikohussakin.
