Professori Seppo Parkkilan työryhmä työskentelee Tampereen yliopiston lääketieteen yksikössä. Kuva: Erkki Koivisto
Hermoston rappeumamuutoksista voidaan saada tietoa tutkimalla aivoissa ilmeneviä proteiineja. Tampereen yliopistossa on käynnissä tutkimus, jossa selvitetään CARP-proteiinin merkitystä elimistössä ja etenkin hermoston kehityksessä ja toiminnassa. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt vesilahtelaisen professori Seppo Parkkilan vetämälle kansainväliselle tutkijaryhmän kolmivuotiselle projektille 294 000 euron rahoituksen.
Aikaisempien tutkimusten mukaan CARP8 -proteiini vaikuttaa keskushermostossa liikkeiden koordinaatioon.
– Tähän viittasivat ensimmäiset löydökset, joissa CARP8 geenin mutaatio aiheutti sekä hiirillä että ihmisillä selvän koordinaatiohäiriön, ja siihen liittyvän tahdonalaisten liikkeiden koordinaation häiriön eli ataksian, sanoo Tampereen yliopiston lääketieteen yksikössä sekä tutkijana että opetustehtävissä toimiva Parkkinen.
Proteiineja tutkiakseen täytyy tehdä eläinkokeita. Parkkila korostaa, että niitä tehdään mahdollisimman vähän ja kokeissa on siirrytty mahdollisimman alkeellisten eliömuotojenkäyttämiseen. Ihmisessä esiintyvien proteiinien puuttumisesta aiheutuvia kehityshäiriöitä tutkitaan muun muassa seeprakaloilla ja banaanikärpäsillä.
Tutkijat tuottavat proteiinia hyönteissoluissa, minkä avulla saadaan tietoa proteiinin biokemiasta.
– Proteiinin puuttuminen saa ihmisen liikkumaan neljällä raajalla. On olemassa hiirikanta, joka kävelee raajat harallaan onnahdellen. Jos kaloilta puuttuu CARP, ne lopettavat uimisen, Parkkila luettelee.
Seppo Parkkilan tietokoneella pyörii video irakilaisperheestä, jonka jäsenet liikkuvat nelinkontin. Perheenjäseniltä puuttuu CARP8-proteiini. Kuva: Erkki Koivisto
Proteiinin puuttuminen vie seeprakaloilta koordinaation ja aiheuttaa aivoille degeneratiivisia eli rappeuttavia muutoksia, jotka muistuttavat Alzheimerin tautia.
– Tämä on yksi linkki tutkia, miksi hermosolut rappeutuvat.
– CARP8, -9 ja -10 ovat hyvin samankaltaisia eri eläinlajeille. Siitä voi päätellä, että niillä on hyvin tärkeä tehtävä elämälle.
Erikoislaboratoriomestari Aulikki Lehmus Vesilahdesta asettaa viljelyliuoksessa olevia hyönteissoluja kolmeksi kuukaudeksi lämpökaappiin. Kuva: Erkki Koivisto
Tehtävä tutkimus on leimallisesti perustutkimusta, joka tieteellisen koettelun kautta saattaa ajan mukana johtaa biolääketieteen käytännön sovellutuksiin, esimerkiksi lääkeaineiksi ihmiskuntaa vaivaavien sairauksien hoitoon.
Tutkimusryhmä tarkastelee seuraavaksi kahta muuta CARP-proteiinia. Niistä CARP9 esiintyy syöpäkasvaimissa.
– Se on lupaava syöpämerkkiaine, Parkkila mainitsee mainiten, että kyseinen projekti on saanut myös muuta rahoitusta mm. Suomen Akatemialta ja Sigrid Juséliuksen säätiöltä.
Ihminen koostuu kymmenistä tuhansista geeneistä ja vielä useammista entsyymeistä ja proteiineista; tutkittavaa riittää. Seppo Parkkilan haaveena on, että lääketiede pystyisi pääsemään perille esimerkiksi syöpien tai parasiitti-infektioiden kuten malariasääsken levittämän malarian biokemiasta, jotta varsinkin kehitysmaissa miljardeja ihmisiä vaivaaviin sairauksiin saataisiin kehitettyä purevat hoidot.
– Malarialääkkeitä on, mutta niille kehittyy resistenssi. Tautiin pitäisi siksi olla useita lääkeaineita.
Viimeisimmät kommentit