Vesilahden Koskenkylän osayleiskaavan yleisötilaisuus houkutti tiistaina 28. toukokuuta Ylämäen koululle kymmenittäin kaavoituksesta kiinnostuneita. Tilaisuudessa kerrottiin kaavoituksen etenemisestä ja tulevista suunnitelmista. Puheenvuoron käyttivät Vesilahden kunnanjohtaja Erkki Paloniemi, aluearkkitehti Leena Lahtinen ja kaavoittajaksi valitun AIRIX Ympäristö Oy:n arkkitehdit Marjut Lund-Rahkola ja Maritta Heinilä.
Koskenkylän osayleiskaava on ollut vireillä jo pitkään ja kunnanjohtaja Paloniemi korosti tilaisuuden alussa kaavoituksen monimutkaisuutta. Kaavan on tarkoitus valmistua ensi vuoden puolella.
– Koskenkylän osayleiskaava on iso ja merkittävä asia. Kaavan on tarkoitus palvella kylää ja kuntaa pitkälle tulevaisuuteen, sanoi Paloniemi.
Rakennuspaikkoja kuudestakymmenestä sataan
Paikalle tulleita kiinnosti omien alueidensa kaavoituksen lisäksi kaavoituksen sisällölliset tavoitteet. Aluearkkitehti Lahtinen listasi maaseutuelinkeinon säilymisen lisäksi tavoitteiksi oikeusvaikutteisen kaavan laatimisen, jolloin rakennusluvan voi hakea suoraan. Tavoitteena on myös mahdollisimman monen alueen asukkaan ohjaaminen kunnallistekniikan piiriin. Rakennuspaikkoja on Lahtisen mukaan suunnitteilla kuudestakymmenestä sataan.
Tilaisuuteen osallistunut Vesilahden kunnanvaltuuston jäsen Kristian Lella (kok.) korosti, että maanomistajia tulee kohdella kaavoituksessa tasapuolisesti.
– On tärkeä asia, että Koskenkylän aluetta kehitetään, hän lisäsi.
Lahtinen kertoi puheenvuorossaan kaavan osallistumis- ja arviontisuunnitelmasta saadusta palautteesta. Palautetta oli pyydetty useilta tahoilta, muun muassa Lempäälän kunnalta, Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Maataloustuottajain Vesilahden yhdistykseltä. Myös palautteissa kiinnitettiin huomiota maanomistajien tasapuoliseen kohteluun. Kaavan laadinta ei myöskään saisi rajoittaa maankäyttöä, metsäalueen hyödyntämistä tai elinkeinon harjoittamista.
Vuonna 2011 Vesilahden kunnan internetsivuilla oli mahdollista merkitä huomioita alueesta karttapohjaisella TUPA – Tunne paikkasi -sovelluksella. Karttaan merkittiin esimerkiksi teitä ja liikennettä koskevia huomioita ja näkemyksiä. Merkintöjä tehtiin yhteensä kuusitoista ja niistä lähes puolet koski liikennejärjestelyjä. Erityisesti kevyen liikenteen väylät, ajoliikenteen turvallisuus ja lasten koulumatkojen helpottaminen mainittiin asioina joihin tulisi kiinnittää kaavoituksessa huomiota.
Kevyen liikenteen väyliä suunnitteilla
Lahtinen toivoi tilaisuudessa lisää osallistujia yhteistyöryhmään, joka muodostetaan suunnittelualueella toimivien järjestöjen ja muiden toimijoiden edustajista. Yhteistyöryhmä tutustuu tehtyihin selvityksiin ja perehtyy suunnitelmiin kaavatyön eri vaiheissa. Ryhmän on tarkoitus toimia keskustelun ja tiedonvaihton kanavana kaavoittajien ja yhteisöiden välillä. Kaavoituksen edetessä järjestetään myös lisää yleisötilaisuuksia.
Koskenkylän alue on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja se tulee huomioida kaavoituksessa. Alueella on tehty linnustoselvitys, luontoselvitys, muinaisjäänne-inventointi ja rakennusinventointi. Käynnissä ovat lisäksi maisema-analyysi ja kulttuuriympäristön selvitys. Selvityksissä tutkitaan muun muassa maisematekijöitä, kallioperää, maaperää, topografiaa ja vesistöjä. Lisäksi AIRIX Ympäristö analysoi maisemakuvaa ja sitä missä alueen arvokkaat kohteet sijaitsevat. Arvokkaat biotoopit tulee myös kartoittaa ja niihin kuuluu esimerkiksi alueelta mahdollisesti löytyvät liito-oravat.
Kunnassa oli valmisteltu kaksi luonnosta alueen rakennemallivaihtoehdoksi ennen AIRIX Ympäristön valintaa kaavoittajaksi . Yritys valitsi vaihtoehdoista tarkempaan tarkasteluun ja kehittelyyn vyöhykemallin. Mallista löytyy esimerkiksi tieyhteys Mantereentien ja Valkkistentien välillä ja kevyen liikenteen väylät molemmille teille. Malli on kuitenkin vain työväline, eikä vielä varsinainen kaava korostavat Lund-Rahkola ja Heinilä. Lahtinen lisää, että tiet eivät ole kunnan vaan valtion, mutta pitää kevyen liikenteen väyliä silti mahdollisina.
– Otamme asiat omiin käsiimme, hän toteaa.
