Lempäälän uimahallista on puhuttu kymmeniä vuosia. Tuleeko se Hakkariin vai kenties Ideaparkiin maan alle? Kysymyksiin tuskin vastauksia ihan lähiaikoina saadaan. Sillä välin joutuu käymään pulahtamassa Valkeakoskella tai Tampereella.

Mutta vaikka Lempäälässä on eletty vuosia uimahallitta, kylpylä täältä kuitenkin löytyy. On löytynyt vuodesta 1926 asti.

Luonnonkauniilla paikalla Kirkkolahden rannalla sijaitseva Lempäälän Luontaiskylpylä tarjoaa erilaisen vaihtoehdon edenien ja serenoiden vesihulinoiden rinnalle. Kylpylän vesihoidoissa pääpaino on rentoutumisella.

Alusta asti Uotin suvun pitämässä kylpylässä annettavat hoidot ovat täysin omanlaisiaan. Sen ymmärsivät jo esimerkiksi Mika Waltari, Aaro Hellaakoski ja Ilmari Kianto. Näiden kirjailijamestareiden aikaan Uotin parantola -nimeä kantanut kylpylä tunnettiin ympäri Suomen.

 

Ah, niin rentouttavaa ja virkistävää

Jos kerran klassikkokirjailijatkin ylistävä Uotin hoitoja, täytyyhän niitä käydä kokeilemassa. Päädyn testaamaan käärehoitoa. Kylpylän omistajan Kirsti Uotin mukaan turkulaiset miesasiakkaat ovat aikoinaan antaneet sille nimeksi autuuspaketti.

– Hoitoon liitettävät määritelmät ovat rentouttava ja virkistävä, Uoti sanoo.

Ensin asetun istumaan jakkaralle. Hoitaja Leena Pilviniemi hieroo märän pyyhkeen läpi päätä, selkää, niskaa ja hartioita. Työpäivän jännitteet jäävät nopeasti taakse. Verenkierron voimistumisen voi melkein kuulla.

Hierominen kestää noin vartin. Sitten on aika astua ammeeseen, johon hoitaja päästää höyryävän kuumaa vettä. Asetun ammeeseen siten, että jalat jäävät ulos. Jalkoihini kääritään kylmät kääreet. Sitten rentoudutaan.

Kymmenen minuutin kuluttua hoitaja vaihtaa veden kylmempään. Kääreet taas vaihtuvat lämpimiin. Jo tässä vaiheessa alkaa ymmärtää, kuinka voimakkaasti lämpötilavaihtelu vaikuttaa verenkiertoon. Vaivun koko ajan syvempään rauhallisuuden tilaan.

Kirsti Uoti kertoo, että hoidot vaikuttavat nimenomaan verenkierron, aineenvaihdunnan ja hermoston kautta.

– Ammekylvyn verenkiertovaikutukset varmaan itsekin aistit. Vielä stimuloivampaa alaraajojen verenkierrolle on saunassa otettava kylmä kylpy.

Uoti selostaa, että kylmän ja kuuman vaihtelulla on suotuisia vaikutuksia myös kortisolitasoon, endorfiineihin, tulehduksen välittäjäaineisiin. Vedessä istuminen taas käynnistää elimistössä hänen mukaansa diureettisia vaikutuksia ja poistaa turvotuksia.

Ammeesta siirryn höyrysaunaan. Kuten arvata saattaa, lämmin vesihöyry tekee tehtävänsä viileän ammehoidon jälkeen.

Saunasta raukea toimittaja ohjataan pedille käärittäväksi. Minut siis muumioidaan, paketoidaan viileisiin ja lämpimiin kääreisiin ja kietaistaan vielä peitto päälle. Paketoituna lepään 20 minuuttia, ja hoito on valmis.

Olo rento mutta pirteä, samaan aikaan levollinen mutta keskittynyt.

Mutta miksi muumiointi? Mihin se perustuu?

– Käärehoito saunan päälle stimuloi vegetatiivisen hermoston parasympaattista puolta  ja saa aikaan hyvin rentoutuneen olotilan – hengitysfrekvenssi, syketaso ja myös verenpaine laskevat, Uoti selvittää.

– Aika vaikea keksiä nykypäivänäkään lääkettä, jolla ilman sivuvaikutuksia saisi samanlaisen efektin aikaiseksi.

Käärehoidon materiaalillakin on merkitystä.

–  Pellava materiaalina on aivan erinomainen ominaisuuksiltaan. Siinäkin on vielä omia hienouksiaan, onko  kudottu kangas toimikasta vai palttinaa, ohutta vai paksua, kierretty oikein kuivaksi vai jätetty kosteaksi, mutta nämä asiat ovat jo minun ja sukuni ammattisalaisuuksia.

 

Kallisarvoinen perintö

Kirsti Uoti kertoo, että Lempäälän Luontaiskylpylä on nykyään ainoa laatuaan.

– Aiemmin tällaisia pikku kylpylöitä on ollut todella paljon. Yksi Suomen kuuluisimpia oli muun muassa Kuhnen oppien mukaan toiminut laitos Kirvussa, jonka toimintaa jatkoi Luontolan kylpylä Vihdissä. Sekin on lakannut toimimasta noin 20 v sitten.

Kylpylän toiminnan aloitti Kirsti Uotin isoäiti Augusta Uoti vuonna 1926.

– Isäni Kauko Uoti opiskeli lääketiedettä Saksassa ja Itävallassa ja suoritti New Yorkissa naturopatian tohtorin tutkinnon. Palattuaan Suomeen 1933 hän siirtyi johtamaan Tampereen ja Lempäälän kylpylöitä ja osti Lempäälän kylpylän äidiltään 1936.

–  Äitini toimi Tampereen kylpylän johtajattarena 1943–45 ja avioitui sitten tänne Lempäälään. Sisarensa Aili jatkoi Tampereella vuoteen 1950 ja perusti sitten oman kylpylänsä Poriin.

Itse Kirsti Uoti on toiminut Lempäälän kylpylän yrittäjänä vuodesta 198i asti. Hän on koulutukseltaan sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri ja on koko yrittäjäurani ajan ollut samanaikaisesti lääkärintyössä yrityksen ulkopuolella.

Uoti kertoo, että kylpylässä oli hoitajana vuodesta 1926 lähtien Hilja Kotisuo. Hän kävi luontaishoitajakurssit vuonna 1925, ja toimi koko ikänsä kylpylässä hoitajana. Vielä eläkkeelle jäätyäänkin Kotisuo koulutti uudet työntekijät.

– Hän kävi kylpylässä päivittäin vuoteen 1999 saakka, jolloin hän kuoli, ja valvoi, että arvokas käsityötaito säilyy mahdollisimman alkuperäisenä hoitajasukupolvesta toiseen. Meidän tämänhetkiset työntekijämmekin ovat hänen kouluttamiaan, Uoti sanoo.

– Vuonna 1989 Hiljan ollessa 85-vuotias sain lahjaksi videokameran ja sillä videoin kaikki meidän hoitomuodot Hiljan antamina. Olen itsekin käynyt luontaishoitajakoulutuksen nuorena tyttönä, joten tiedän hoidot paitsi teoreettisesti, myös käytännön kannalta. Itselleni tämän perinteisen käsityötaidon säilyttäminen on kunnia-asia ja koen esivanhempien kallisarvoisen perinnön velvoittavana.