Lempääläläinen Martti Sipinen, 66, lukeutuu kotimaisessa raviurheilussa vanhan kaartin miehiin. Hän edustaa sitä raviurheilun koulukuntaa, jossa lähdöissä ajetaan eteenpäin ja pelimies on ravikentän kuningas. Sipisellä on pieni maaseututalli Lempäälässä suhteellisen lähellä Tampere-Helsinki-moottoritietä. Siitä on hyvä sujahtaa kilpailumatkoille suomalaisille raviradoille. Raviurheilun Sipinen on tahtonut pitää harrastuksena. Varsinainen leipä on tullut asentajan töistä. Lempääläläisen tallin selkeä ykköshevonen on 8-vuotias ori Bogart Nass. Se on tienannut Sipiselle tähän mennessä reilut 65 000 euroa.
Martti Sipisen mielestä raviurheilussa ei pysty menestymään väkisin. Hän ymmärtää myös lajin realistisen puolen.
– Tämä olisikin helppo laji, jos ajatusmaailma olisi se, että ostamalla varsan ja treenaamalla sitä pääsee rahoihin käsiksi. Loppujen lopuksi vain harva hevonen tuo omistajilleen isot rahat. Hevosta ei voi treenata juoksijaksi, se syntyy juoksijaksi.
Sipisen hevosharrastus lähti liikkeelle jo neljä vuosikymmentä sitten.
– Ravikipinäni syntyi yhden kaverini avulla. Hänellä oli ensimmäisiä lämminverihevosia Tampereen seudulla. Kiersin hänen mukanaan raveissa, Sipinen muistelee.
Neljään vuosikymmeneen ravien parissa mahtuu paljon – myös pieni irtiotto koko lajista.
– Olin kokonaan harrastuksesta pois noin kahdeksan vuoden mittaisen ajan. Paussi alkoi 1990-luvun laman aikoihin. Laitoin kaiken pois: hevoset varusteineen päivineen.
Innostus kuitenkin tarttui kokeneeseen sotaratsuun taas uuden vuosituhannen alussa.
– Ostin Bogart Nassin emän itselleni. Lähdin sitten kaverin kanssa käymään Ruotsissa ja ostin sieltä vielä 2-vuotiaan hevosen. Siitä ne pyörät alkoivat taas rullaamaan, Sipinen hymyilee.
Starttaaminen
on jo hyvä juttu
Lähes kaikki hevosenomistajat ja valmentajat ainakin haaveilevat isorahaisen ravilähdön voittamisesta. Ei Martti Sipinen sellaisen suhteen vastaan laita, mutta hänen tavoitteensa ravivalmentajana ovat maanläheisempiä.
– Tietysti joku suuri kilpailu olisi mukava voittaa. Minulle on kuitenkin merkityksellisempää se, että saan hevoset starttiin.
Sipinen aikoo lähitulevaisuudessa pienentää hevosmääränsä minimiin.
– Ei minulla saisi olla enää kuin kolme, neljä hevosta. Kaksi olisi ehkä sopivin määrä.
Pelaaja on
kuningas
Martti Sipinen on tarkkaillut raviurheilun maailmaa lähinnä valmentajan ja omistajan näkövinkkeleistä. Poiketen ehkä useista muista hevosenomistajista Sipinen nostaa eurojaan sijoittavan pelaajan arvoasteikossa korkeimmalle jalustalle.
– Ruotsissa ravipelaaja on nostettu kaikkein pyhimmäksi asiaksi. Meillä Suomessa ajomiehiä pidetään kuninkaina ja heidän jälkeensä tulevat muut toimijat. Mielestäni pelaaja on kuitenkin ykkönen. Häntä ei saa suututtaa. Pelaajat rahoittavat tämän sirkuksen. Hevosmies ei pyöritä tätä karusellia.
Ehkä taustalla vaikuttaa jonkin verran se, että Ruotsissa totopelillä on ollut kautta aikojen iso asema.
– Naapurimaan totopelillä on pitkä historia. Meillä Suomessa on taas ollut Veikkaus Oy, joka on tehnyt Lotosta kansallispelimme, Sipinen vertailee.
Nykypäivän ajomiesten taktiikoista Sipinen ei liiemmin pidä.
– Ennen raveissa ajettiin hevonen hevosta vastaan. Mutta nyt pelin henki on se, että kuski ajaa kuskia vastaan. Mielestäni kilvanajossa ainoa mahdollisuus on lähteä ajamaan oikeaa kaistaa eteenpäin. En ymmärrä näitä selkäjuoksuja, Sipinen päivittelee.
Jari-Pekka Korvola
