Ahtialanjärven maisemista on tavoitettu kivikautisen asumisen jälkiä, lukuisia rautakautisia kalmistoja ja muinaissuomalaisten kuppikiviä. Ihan kivikauden kotia ei ole näkyvissä, mutta paikan tietävät nyt ne, jotka pyöräilivät järven ympäri Lempäälässä rakennusperinnön päivänä 9. syyskuuta. Retken järjesti Lempäälän Kalevalaiset, ja pätevänä oppaana toimi yhdistyksen puheenjohtaja Kirsti Isotalo. Pyörällä päästiin ajamaan pitkin kujia ja pysähtelemään paikoilla, joille bussilla ei olisi mitään asiaa.
– Lempoisten vanhimmat kantatalot peltoineen, nuorisoseuratalo vuodelta 1904 ja 1940-luvun terveystalo mahtuvat samalle mäelle. Asutukselle otollinen järven eteläpuolinen harju oli ennen selvästi korkeampi; varsinkin radan rakentamiseen on uponnut soraa, ja Valkeakoskentien kunnostaminen muutama vuosikymmen sitten hävitti muodostelmaa entisestään, kertoi Isotalo.
Mutta Ämmänristinmäki on pitänyt nimensä ja se tunnetaan. Läheinen Hyssyn kirkko, joka liittyy samaan nimitarinaan, taas on harvan tiedossa.
Kierroksen varrella on kaksi kartanoa. Toisen omistajat ovat vaihtuneet moneen kertaan, toista on 150 vuoden aikana hallinnut vain kolme saman suvun isäntää. Eräässä torpassa viettää kesiään 14. saman suvun polvi ja vaalii vanhaa omenapuuta, jonka kaipaava äiti istutti merille kadonneen poikansa muistoksi. Persoonallisen Ahtialan kylän rakennusperintöön kuuluu myös iso kivikellari ja taiten tehtyjä aittoja, joista yhdessä on kotimuseo.
Eräällä pihalla kahviteltiin uudessa ulkokeittiössä. Muutoin reitin tuoreinta rakennuskantaa edustavat Laasonportin uudet kodit. Puolen vuosisadan päästä omakotialuetta voidaan esitellä tyylipuhtaana 2000-luvun alun rakennusperintönä. Ahtialanjärven ympäripyöräilystä kannattaisi tehdä pysyvä tuote, joka hauskalla tavalla johdattaa nykylempääläiset näkemään kotikulmansa monet kerrostumat.
Riitta Mäkinen
