Lempäälän Kehitys Oy vallan välineenä

Lempäälän kunnassa valmistellaan talousarvioesitystä vuodelle 2014. Veronmaksajia edustavien kunnanvaltuutettujen kannattaa olla tarkkana, koska vuosi sitten kunnallisvero korotettiin 20,50 prosenttiin.

Jokainen voi tarkastaa kunnallisveronsa viimeksi tulleesta vuoden 2012 verotuspäätöksestä. Kahden työssäkäyvän puolison kotitalouden maksama kunnallisvero ylittää helposti 10 000 euroa vuodessa tai 1 000 euroa kuukaudessa.

Kuntalaisilla on oikeus tietää, mihin veroja käytetään. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan toteudu Lempäälän Kehitys Oy:n osalta.

Kunnanvaltuuston 28. marraskuuta vuonna 2012 hyväksymän vuoden 2013 talousarvion mukaan Lempäälän elinkeinojen toimintakulut olivat 638 000 euroa. Kunnanjohtajan talousarvioesityksen 2014 mukaan elinkeinojen toimintakulut ovat 644 000 euroa ja sisäiset kulut 94 300 euroa. Ne näkyvät vain yhtenä erittelemättömänä summana.

Tällöin kunnanhallitukselle ja Lempäälän Kehitys Oy:n hallitukselle jää vapaat kädet käyttää varoja parhaaksi katsomallaan tavalla vaikka Hääkiven tulevaisuuslaboratorioon.

Tarkastuslautakunnan tehtävä elinkeinojen toimintakulujen tarkastamisessa ei ole helppo. Sitä vaikeuttaa kunnan vastuullisen tilintarkastajan jatkuva vaihtuminen. Toivottavasti vaihtumisiin on muita syitä kuin, että edellytykset riippumattomaan tilintarkastukseen puuttuvat.

Kunnan merkittävimmiltä tytäryhtiöiltä, ei kuitenkaan Lempäälän Kehitys Oy:ltä, on pyydetty toimintakatsaukset lokakuun valtuuston yhteyteen. Tämän vuoksi kunnanvaltuutetut eivät saa Lempäälän Kehitys Oy:stä riittävää tietoa eivätkä talousarviopäätökselleen riittävää harkinta-aikaa.

Kunnallisia yhtiöitä koskevan väitöskirjatutkimuksen mukaan niitä saatetaan käyttää yhtiön toimintaan kuulumattomaan kunnallisen vallan lujittamiseen ja laajentamiseen. Vaikka poliittisen toiminnan päätarkoituksena on vallan kasvattaminen, kuntayhtiöiden epädemokraattisia organisaatioita voidaan demokratian kannalta kritisoida (Pauli Puttonen 2002).

Tähän vaikuttaa se, että kunnallisia luottamustehtäviä hoitavat vuosikymmenestä toiseen samat henkilöt. Tällöin heidän välilleen syntyy pakostakin monenlaisia kytköksiä. Tällainen ”sosiaalistuminen” ei tapahdu hetkessä, vaan vuosien kuluessa vähitellen ja huomaamatta.

Toinen syy on kuntakulttuurin ja yrityskulttuurin välinen ero. Osakeyhtiön kokoukset ovat suljettuja, pöytäkirjat ovat salaisia eikä valitusoikeutta ole.  Vain sisäpiiri tietää asioista. Valta keskittyy ja on poissa kunnanvaltuustolta. Samalla valta etääntyy kuntalaisista.

Lempäälän Kehitys Oy:n hallitukseen kuuluu viisi jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Lempäälän kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajana kunnanhallituksen varapuheenjohtaja. Kaksi muuta hallituksen jäsentä toimii kunnanhallituksen varajäseninä.

Tällainen kahdella pallilla istuminen aiheuttaa helposti jääviysongelmia. Sen vuoksi eräät valtuustoryhmät Tampereella ovat päättäneet, ettei kaupunginhallituksen jäseniä ja varajäseniä valita kaupungin yhtiöiden hallituksiin.

Yksi Lempäälän Kehitys Oy:n hallituksen jäsenistä ei edes asu Lempäälässä. Tämäkin ulkopuolinen on mukana päättämässä lempääläisten verovaroista. Keskustelin pari vuotta sitten vakavasti viimeksi mainitun hallituksen jäsenen kanssa, mutta tilanne näyttää olevan ennallaan.

Mistä tämä johtuu? Onko siihen syynä valta, status tai taloudellinen hyöty?  Vai voisiko se johtua kunnan yhtiöiden vapaammasta ilmapiiristä? Siellä voidaan yhtiön lukuun tehdä retkiä ja harrastaa muuta viihteellisyyttä julkisuudelta salassa.

Lempäälän Kehitys Oy:n hallituksella on osakeyhtiölain perusteella salassapitovelvollisuus ja Lempäälän kunnanhallituksella on kuntalain perusteella tiedottamisvelvollisuus.

Väitöskirjatutkimuksen mukaan demokratian toimivuuden kannalta on erittäin tärkeää, että kuntalainen pystyy kontrolloimaan kunnan toimielimien työskentelyä.

Lempäälän kunnanhallitus on asettanut tammikuussa 2013 työryhmän valmistelemaan lähidemokratian lempääläistä mallia kuntalaisvaikuttamisen kehittämiselle. Työryhmän jäseniksi on nimetty kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajat.

Miten joku voi Lempäälän Kehitys Oy:n hallituksen jäsenenä salata sen, mikä hänen täytyisi Lempäälän kunnanhallituksen jäsenenä tiedottaa? Miten sama henkilö voi lähidemokratiatyöryhmän jäsenenä tässä salaamisen ja tiedottamisen ristipaineessa auttaa kuntalaista kontrolloimaan maksamiensa verojen käyttöä?

Kolmoisvoltti voi onnistua voimistelussa, mutta ei aidossa demokratiassa. Jos joku on asiasta eri mieltä, pyydän ystävällisesti häntä esittämään mielipiteelleen konkreettiset perustelut.

 

Markku Leino

varatuomari, Lempäälä