Paniikki ilmassa

Pääsin vuoden alussa taas lentämään. Tai siis jouduin. Jotta pääsee Suomen talvesta etelän lämpöön, on suostuttava istumaan metallipurkissa aloillaan monta monituista tuntia, vaikka pelottaisikin niin paljon, ettei muista hengittää.

Edellisellä kerralla ajattelin, etten koskaan enää lennä, jos selviän tästä hengissä. Mutta söin sanani, kun lupasin tyttärelleni lomamatkan.

Entisessä työssäni lensin paljon. Pisin reissu oli Tampereelta Sydneyyn, ja matka kesti 32 tuntia välilaskuineen. Sahasin lyhyitä pätkiä Euroopassa, ja totuin nousuihin ja laskuihin. Mutta kerran Ranskasta koti-Suomeen lentäessäni se tapahtui. Turbulenssi tipautti konetta reilusti alaspäin ja alkoi heilutella konetta railakkaasti.

Viereisellä rivillä matkustava lapsi oli innoissaan, kun kuvitteli olevansa vuoristoradassa. Minä yritin epätoivoisesti pitää tarjottimesta kiinni, etteivät juuri tarjoillut ruuat ja juomat heilahda syliin. Vältin kiusausta ottaa vieressä istuvaa ventovierasta kädestä kiinni.

Pelkäsin, että kuolen. Hyvästelin mielessäni perheen ja läheiset.

Tuon kokemuksen jälkeen ajatus lentämisestä on tiristänyt hikikarpalot otsalle. Mitä epästabiilimpi tilanne omassa elämässä on ollut, sitä vaikeammalta on tuntunut luottaa siihen, että kone pysyy ilmassa. Ensin pelotti vain turbulenssi, ja myöhemmin jo pelko mahdollisista ilmakuopista. Tänä vuonna paniikki alkoi iskeä jo viikkoa ennen lentoa.

Menolennolla kun turbulenssi höykytti konetta, keskityin havainnoimaan ympäristöä. Tuossa on keltainen penkinsuojus, tuossa on käytetty harmaata kangasta, onpas hauska juttu tässä lehdessä.

Jännitin lihaksiani koko lennon ajan, ja perille päästyämme meni vuorokauden verran ennen kuin rentouduin. Paluulennolla en pystynyt keskittymään ympäristöönkään, vaan ainoa ratkaisu oli pelata yksinkertaista kännykkäpeliä lentotilassa olevalla puhelimella.

Paluun jälkeen meni useampi päivä, että matkan pelot unohtuivat ja lihakset rentoutuivat.

Jotain tarttis tehrä, sanon. Ehkäpä lentopelkokurssi auttaisi? Periksi en kuitenkaan aio pelolle antaa. Mutta Lentoturmatutkinta-ohjelman, ja muut lentämisen varjopuoliin pureutuvat televisio-ohjelmat jätän muiden katsottaviksi.