Paras havaintopaikka Säijänselkä-Palhonselkä

Kymmeniä merikotkia kerääntyy Pyhäjärvelle

Merikotkien määrä talvisin Säijänselän ja Palhonselän alueella on kasvanut koko ajan viime vuosina. Kuva: Chruistian Geiger

Merikotkien määrä on kasvanut talvisin Säijänselän ja Palhonselän alueella koko ajan viime vuosina. Kuva: Christian Geiger

Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys tiedottaa, että merikotkat ovat jääneet enenevissä määrin talvehtimaan Pirkanmaalle. Varmin paikka havaita merikotkia on Pyhäjärven Säijänselkä-Palhonselkä Pirkkalan ja Vesilahden välillä. Merikotkien määrä tuolla alueella talvisin on kasvanut koko ajan. Tänä talvena on laskettu jo enimmillään 30 merikotkaa kerralla.

Merikotkat viihtyvät Pyhäjärven alueella, koska merikotkat saavat ravintoa kalastajien jättämistä kalanperkuista varisten ja korppien seurassa.

Merikotkia voi tarkkailla helposti juuri nyt menemällä Pyhäjärven Säijänselälle. Vaikka merikotkat ovat tottuneet vähitellen ihmiseen, on kuitenkin vältettävä häiritsemästä merikotkia. Säijänselällä voi havaita keväällä upeaa merikotkien soidinta.

Merikotkat ovat talvehtineet yleisesti Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla. Kannan lisääntyminen on aiheuttanut sinne liian suuren talvehtijakannan, joten paineet sisämaatalvehtimiseen ovat voimistuneet. Merikotkien kannan tuntuvaa vahvistumista ovat auttaneet myrkyttömän ravinnon tarjonneet haaskaruokinnat, tekopesien rakentaminen ja merikotkien pesimiseen kohdistuvan häiriön vähentyminen. Merikotkia             uhkaa puolestaan elinpiirien tuhoutuminen ja väärin sijoitetut suuret tuulivoimapuistot.

Yksittäiset merikotkat kiertelevät laajalti Pirkanmaa alueella isojen järvien läheisyydessä. Merikotkat käyvät myös haaskoilla. Merikotkan voi nykyisin havaita Pirkanmaalla koko vuoden ajan eikä enää pelkästään muuttoaikoina. Esimerkiksi Längelmävedellä Kangasalan ja Oriveden alueilla voi nähdä merikotkan nykyisin kautta vuoden.

Lähiaikoina merikotka     voi pesiä Pirkanmaallakin. Kanta-Hämeen puolella merikotkapariskunta jo pesii. Suomen parimäärä on tällä hetkellä noin 350 paria. Merikotkien parhaita pesimäalueita maassamme ovat Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi ja Merenkurkku.

Pirkanmaan kautta kulkee keväisin hyvä merikotkien muuttoreitti. Merikotkat tulevat Pirkanmaan alueelle yleisesti Sastamalan Villilän kautta ja jatkavat siitä Nokian Alasenlahdelle. Kun hyvä muuttosää sattuu maaliskuun puolenvälin aikoihin, voi taivaalla havaita kymmenittäin merikotkia suuntavan Pirkanmaan yli kohti pesimäalueitaan. Merikotkat muuttavat pääsääntöisesti vasta puolen päivän jälkeen, koska silloin syntyy lentoa auttavia ilmavirtauksia.

Merikotka, Haliaeetus albicilla

 

Laji on vaarantunut, erityisesti suojeltava ja rauhoitettu.

Merikotka on maamme suurin petolintu. Petolintu pelastettiin Suomessa sukupuuton partaalta 1970-luvulla. Vuonna 2013 kuoriutui 420 poikasta.

Tällä hetkellä Suomessa elää noin 1 500 merikotkayksilöä. Vuoden 2013 poikaslaskennassa löytyi 420 poikasta. Vuonna 2010 koko Suomen kannaksi arvioitiin 320–360 paria

Koko Itämeren alueella pesii yli 1 500 merikotkaparia. Euroopan alueella arvioidaan olevan noin 3 500 paria.

Merikotka pesii Suomessa lähinnä rannikkoalueilla ja saaristoissa. Viime vuosina merikotkia on pesinyt myös sisämaassa.

Vanhat merikotkat pysyvät reviiriensä tuntumassa läpi vuoden, mutta nuoret merikotkat muuttavat. Suomalaiset merikotkat saattavat muuttaa Etelä-Eurooppaan asti.

 

Merikotkan pesä on yleensä puussa. Suosituimpia pesäpuita ovat mänty, kuusi, haapa ja koivu. Laji pesii samassa puussa joskus hyvinkin pitkiä aikoja yhteen menoon. Usein lähistöllä on yksi tai useampia vaihtopesiä, joissa sama pari pesii vaihdellen.

Merikotkille on rakennettu myös tekopesiä. Niillä on pyritty auttamaan lajin asettumista häiriöttömille alueille.

 

Merikotka ei ole erikoistunut saalislajeihin. Sille kelpaa kaikenlainen elävä ja kuollut syötävä. Poikasilleen merikotka kantaa aluksi kalaravintoa. Vähitellen kalaravinto alkaa osittain korvautua mm. lokinpoikasilla, sorsalinnuilla, piisameilla ja minkeillä.

Merikotka pyrkii yllättämään saaliinsa väijymällä pitkään sopivalla korkealla paikalla tai lentämällä matalalla metsän yli rantaan. Merikotkan näkö on hyvä. Talvisaikaan on havaittu lintujen siirtyvän hetkessä kymmeniä kilometrejä ruokintapaikalta toiselle.

 

Merikotka on Suomessa rauhoitettu. Sen tahallinen häiritseminen on kiellettyä. Lisäksi merikotkan säännöllisessä käytössä oleva pesäpuu on rauhoitettu. Kuitenkin merikotkia on kautta aikojen ammuttu. Vielä 2000-luvullakin petoviha purkautuu esimerkiksi siten, että merikotkan poikanen ammutaan kuoliaaksi pesälleen. Joissakin tapauksissa pesää kannattava tukioksa on sahattu poikki ja pesä pudonnut.

 

Paino: naaras 5–7 kg, koiras 4–6 kg.

Pituus: 78–102 cm.

Siipien kärkiväli 180–244 cm.

Sukukypsyys noin 4–5-vuotiaana.

1–3 munaa helmi-huhtikuussa.

Elinikä jopa 40 vuotta; vanhin rengastettu yksilö on ollut 25-vuotias.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?