Tanssiminen voi parhaimmillaan olla vapauttava kokemus, josta saa voimaa arjen rutiineihin. Kun kerran on kokenut tanssin hurman, liikkeen muisto ei unohdu.
− Liike ja positiivinen mieli ovat mitä parhainta lääkettä. Tanssia voi millä tahansa kropalla, apuvälineillä tai ilman. Tanssitaito on toissijaista, tietää Ehtookodon johtajatar Jaana Holm.
Ensimmäisten Ehtookodossa järjestettyjen päivätanssien suosio yllätti Holmin marraskuussa. Hyväksi todettua ideaa kannattaa monistaa, joten ystävänpäivänä 14. helmikuuta juhlasali täyttyi jälleen iloisista ilmeistä ja kevyestä tunnelmasta. Osallistujia oli tällä kertaa yli sata.
− Tansseihin tulee väkeä Ehtookodon ulkopuoleltakin. Eivät kaikki jaksa tanssia myöhään illalla, kun ravintoloissa orkesterit aloittavat soittamisen. Päivätansseihin ovat tervetulleita kaikki, jotka nauttivat hyvästä seurasta ja musiikista. Ovet ovat avoinna, rohkaisee Holm.
− Asukkaat ja henkilökunta ovat olleet tyytyväisiä tavatessaan tansseissa uusia ihmisiä. Niinpä sovimme, että tästä lähtien tanssitaan joka toinen kuukausi, seuraavan kerran huhtikuussa.
Haitari soi, pyykkilauta laulaa
Ainakin yksi Ehtookodon tanssien suosiota selittävä tekijä on mainio orkesteri. Tammer-Hanurit on 15 hengen yhdistys, joka täytti tammikuussa 32 vuotta. Orkesteri saattaa olla paikkakuntalaisille tuttu muutamien vuosien takaa, jolloin yhdistys järjesti tansseja Lempäälän manttaalitalolla useamman kerran vuodessa. Omia tansseja ei ole enää Lempäälässä järjestetty, mutta aktiivinen keikkailu on jatkunut. Nykyisin esiintymisiä on parikymmentä vuosittain, lähinnä Pirkanmaalla.
Vesilahtelainen hanuristi Eerik Mäkinen on ollut mukana jo vuonna 1982 perustamassa orkesteria. Päivätyö on sähkötekniikan lehtorin virka Tampereen ammattikorkeakoulussa. Työn ohessa keikkoja on tullut tehdyksi välillä jopa 50 vuodessa.
− Tämä on yhdessä tekemistä harrastuspohjalta. Palkkaa ei kenellekään makseta. Jos tilille jää kulujen jälkeen rahaa, se käytetään yhdistyksen hyväksi. Joskus olemme esimerkiksi järjestäneet virkistyspäivän tarjoiluineen yhteisen ajanvieton merkeissä orkesterin jäsenille ja puolisoille, kertoo Mäkinen.
Keikkojen lisäksi orkesteri harjoittelee kerran viikossa. Jos treeneistä luistaa, esiintymään ei pääse. Kokoonpano vaihtelee tilanteen mukaan.
Ehtookodon tansseissa orkesteri viihdytti yleisöä kahdeksan hengen voimin. Mukana oli 4 hanuria, mandoliini, klarinetti ja bassokitara. Komean haitari-rivistön ohella vetonaulaksi voisi riittää pelkästään mandoliini, joka sinänsä on säilyttänyt roolinsa eksoottisena harvinaisuutena. Tammer-Hanurien mandolisti Reino Kivimäki on kuitenkin soittimensa mestari, josta on todisteena useita SM-kilpailuissa saavutettuja mitaleja.
Pelimannien suomenmestaruudesta kisataan ikärajattomassa sarjassa Etelä-Pohjanmaan Spelit-tapahtumassa. Yksi Kivimäen mitaleista on kultainen, se on vuodelta 2010.
− Tuomarit ovat kauhean tiukkoja. Olen minä ihan yhtä hyvin soittanut muinakin vuosina, vitsailee Kivimäki.
Voitto on livennyt näpeistä viidesti hopeisen täpärästi, ja kolme kertaa kaulaan on ripustettu pronssia.
Tammer-Hanureilla on kuitenkin lisää ässiä hihassaan. Eerik Mäkisen vaimo, solisti Tuula Mäkinen taitaa nimittäin soittamisen instrumenteilla, joita ehkä vielä harvempi hallitsee. Pyykkilauta tuli repertuaariin Rieväkylän pojat ja Tuula -kokoonpanon kappaleesta Tampereen muijain pyykkipolkka. Sitä soitetaan metallivispilällä. Äänivaikutelma on vähän sama kuin snare-rummussa.
− Tämä on jo kolmas pyykkilautani. Sain sen lahjaksi, eikä sillä ole taidettu kertaakaan pestä pyykkiä, Tuula kertoo.
− Ensimmäinen pyykkilauta hajotettiin matkalaukku-tarkastuksessa Romanian keikkamatkalla. Toisen rummutin puhki.
Jos pyykkilautarumpu kaulassaan laulava solisti ei vielä olisikaan tarpeeksi erikoista, Tuulalla on samaan aikaan huultensa välissä kazoo. Instrumentti on kehitetty Afrikasta peräisin olevasta pienestä soittimesta, jota käytettiin seremonioissa matkimaan ihmisen tai eläinten ääniä. Sitä soitetaan hyräilemällä. Kazoon voi rakentaa myös itse voipaperista ja kammasta. Ääni saattaa olla tutumpi kuin soittimen nimi. Kazoota ovat nimittäin käyttäneet satunnaisesti muutkin muusikot, Seminaarinmäen mieslaulajista Hurriganesiin ja Klamydiaan.
Jos tanssijalkaa alkoi vipattaa, eikä Ehtookodon huhtikuun tansseja malta odottaa, Tammer-Hanureita pääsee kuulemaan jo maaliskuussa vaikkapa Tesoman Tanssikeskus Tessussa. Tarkemmat tiedot tulevista keikoista orkesterin nettisivulta.
*****
