Kun kevään aurinko alkaa näyttää voimaansa, ja sulattaa talven jäitä, tapahtuu ihmeellisiä asioita. Mustan toppatakin vetoketju aukeaa ja tummien toppahousujen nappi pingahtaa kauas, kun vaatekerrosten syvyydestä ilmestyy värikäs hahmo – keväteläin.
Oltuaan pimeyden vankina koko pitkän talvikauden, tuo elävä olento vapautuu. Kun hän hyppää auton rattiin, nastat rapisevat juuri sulaneella asfaltilla, ja pölypilvi pöllähtää takana tulevien silmille. Nyt tarvittaisiin poliisia taltuttamaan tuon otuksen raskas kaasujalka ja vaarallinen pujottelu moottoritien kaistojen välillä. Mutta koska poliiseja ei näy, talouden käydessä säästöliekillä, saa tuo elävä otus rellestää mielensä mukaan.
Keväteläimen voi löytää monista paikoista. Jos se on naaras, se singahtelee vaatekauppojen hyllyjen välissä etsien jotain uutta ja pirteää päälle pantavaa tai istuu kampaamon tuolissa rauhattomasti somettaen, ja odottaen, että uusi värjätty ja trendikkäästi leikattu tukka voi hulmuta taas kevättuulessa. Monta naarasta voi löytää jumppasalista kiinteyttämässä toppavaatteiden alta ilmestynyttä kroppaa kesäkuntoon. Uroksillakin on omia harrastuksiaan. Monen tallin uumenista ilmestyy moottoripyörä, jota huolletaan ajokuntoon. Kuntosalien peileissä vilahtelee yhä kiinteämpiä lihaksia, kun keväteläimet pääsevät pullistelussaan vauhtiin. Myös autokaupoissa kuljeskelee hermostuneita yksilöitä, jotka laskeskelevat, onko heillä varaa uuteen ja hienompaan kulkuneuvoon. Ja vaikka ilma olisi vielä kylmä, auringonsäteet houkuttelevat laumoittain keväteläimiä terasseille istuskelemaan.
Oikein nuoret yksilöt voivat hypellä kirkkaanpunaiset kumisaappaat jalassa lätäköissä, ja laulaa ”kevätsää lämmittää, luonnon kaiken herättää”. Niitä näkee myös suhahtavan ohi varastosta kaivettujen polkupyörien sarvissa tai tempoilevana joukkona hyppynarun ympärillä tai potkulautajonon nykivässä liikkeessä. Tyypillistä näille keskenkasvuisille yksilöille on äänekkyys ja naurunremakat.
Mistä keväteläimen kuitenkin parhaiten tunnistaa? No, tietysti siitä ratisevasta äänestä, joka syntyy, kun sen hampaiden välissä on hiekkaa.
