Se surkastuttaa jalat, tuo niskakivut ja lihottaa – siis istuminen.
Istumatyön vaaroista on kirjoitettu mediassa paljon ja provosoivasti. Harvassa ovat ne, jotka eivät tiedä, että yli kahdeksan tunnin päivittäistä istumista pidetään terveysriskinä.
Terveysliikuntaa tutkiva Tommi Vasankari totesi viime vuonna Helsingin Sanomissa, että runsas istuminen on kuolemaa aiheuttava riskitekijä, vaikka liikkuisi paljon.
– Logiikka on sama kuin tupakoinnissa. Ei tunnin lenkki poista niitä haittoja, joita syntyy, kun polttaa askin tupakkaa, sanoo Vasankari.
Kuulostaa rajulta. On jopa puhuttu, että virallisten liikunta- ja ravitsemussuositusten rinnalle luotaisiin istumissuositukset.
Yksilöllinen ohjaus toimii
Pirkanmaan Fysiocenterin fysioterapeutit Mikko Hyvönen ja Annemari Humaloja-Mäkinen allekirjoittavat väitteet istumisen vaaroista. Hyvönen tosin lisää, että istumisesta puhutaan hieman provosoivasti.
– Mutta se on ihan hyvä juttu. Eihän ihmisiä muuten saa hereillä ja ymmärtämään näitä asioita, toteaa Hyvönen.
Sekä Hyvönen ja Humaloja-Mäkinen tuntevat istumatyöläisten vaivat. He kohtaavat työssään päivittäin potilaita, jotka kärsivät nykyajan tyypillisimmistä riesoista: niska- ja hartiaseudun sekä selän lihasten ongelmista.
Kuinka krooniseksi ärtyneen niskajumin sitten saa kurin?
Ensin ongelma paikannetaan, sitten mietitään, mitä sille pitäisi tehdä. Yleensä vaivoihin auttaa ryhtilihasten vahvistaminen ja kireiden paikkojen venyttely.
Normaalisti potilaalle annetaan ohjeet käteen ja sanotaan, että käypä salilla tekemässä tällaisia ja tuollaisia liikkeitä.
Hyönen kuitenkin suosittelee, että fysioterapeutti olisi mukana näyttämässä, kuinka treeniliikkeet tehdään ja antamassa yksilöllistä ohjausta. Ideaparkin Fysiocenterillä fysioterapeutin hoito pitää sisällään myös oikeuden käydä salilla hoitojakson ajan.
Kuntouta aktiivisesti tai rikot paikat
Myös Fysiocenterin Juhani Vesanen korostaa yksilöllisen ohjauksen tärkeytttä – oli kyse sitten niskaongelmista tai vaikkapa murtuneen käden kuntouttamisesta.
– Jos kuntouttamista ei tee kunnolla, altistuu jokapäiväisessä elämässä riskille rikkoa paikat uudelleen. Tottumuksesta voi luulla, että esimerkiksi lihaksia menettänyt heikko jalka toimiii kuten ennenkin. Ei se toimi.
– Tämä on vähän samanlainen tilanne kuin ajaisi autolla öljykorkki auki. Ongelmia tulee kyllä ennen pitkää.
Potilaita kuntouttaessa on tullut nähtyä monenlaista. Vesasen mielestä suomalaisten fysiikassa on rutkasti parantamisen varaa.
– Hoidettavanani on käynyt 30–40-vuotiaita miehiä, joille jopa käsien nostaminen pään yläpuolelle pienillä painoilla tekee tiukkaa.
Kuntobuumi on hyvä juttu
Tällä hetkellä Suomessa on menossa melkoinen kuntobuumi. Saliharjoittelu, crossfit ja jooga ovat muodissa. Ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota terveyteensä kuin aiemmin.
Sekä Vesanen että Hyvönen ovat tästä suuntauksesta mielissään.
– On myös aina hienoa huomata, kun potilaamme saavat kipinän jatkaa trenaamista kuntouttamisen jälkeen, toteaa Vesanen.
– Annamme fysioterapia-asiakkaillemme yhden kuukauden ilmaisen kuntosaliharjoittelun kaupan päälle, silä hoitotulokset ovat aktiivisen lisäharjoittelun jälkeen ihan eri luokkaa.
Yksi kuntokipinän saanut on lempääläläinen Kari Valakoski. Hän kärsi viitisen vuotta sitten sekä polvi- että hartiaongelmista. Fysioterapeutin ohjauksen ja saliharjoittelun jälkeen kaikki vaivat ovat kaikonneet. Ja mies käy yhä säännöllisesti salilla.
– Kotona ei välttämättä tulisi liikuttua, vaikka kaikki laitteet olisikin, Valakoski kommentoi.
