Yhteinen olohuone jo 30 vuotta

Lempäälän Sääksjärven nuorisotalon ovi käy tiuhaan, kun nuoret poikkeavat torstai-iltana Talolle. Nuoriso-ohjaaja Sanna Hyyrönmäki moikkaa iloisesti asiakkaitaan. Tunnelma on kaikin puolin välitön, kuten nuorisotalolla kuuluukin. Päivä poikkeaa normaalista kuitenkin siinä, että torstaina Sääksjärven nuorisotalolle tuli täyteen 30 vuotta toimintaa. Merkkipäivää juhlistettiin kakuin ja avoimin ovin.

– Aina ei tarvitse olla näyttäviä tapahtumia ja tekemistä, vaan läsnäolo ja kuuntelukin riittää paikassa, jonne on hyvä tulla, toteavat Sanna Hyyrönmäki ja Jussi Kolehmainen. Kuva: Katariina Rannaste
– Aina ei tarvitse olla näyttäviä tapahtumia ja tekemistä, vaan läsnäolo ja kuuntelukin riittää paikassa, jonne on hyvä tulla, toteavat Sanna Hyyrönmäki ja Jussi Kolehmainen. Kuva: Katariina Rannaste

Nuorisotalo on edelleen vahvasti nuorten arjessa mukana. Päivää raamittavat nuoret ja heidän tekemisensä. Paljon on vuosien mukana toki myös muuttunut.

– Ennen meidän piti vahtia, ettei kukaan tuo alkoholia sisälle. Nyt meidän pitää vahtia, etteivät nuoret tuo energiajuomia talolle, Sanna Hyyrönmäki nauraa.

– Asiat ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan. Kun 14 vuotta sitten tulin Sääksjärvelle hommiin, paikka muistutti villiä länttä. Rahaakin oli vähemmän käytettävissä. Työparit vaihtuivat usein, kun ei ollut varaa palkata toista täysiaikaista ohjaajaa. Talo oli auki vain kolmena päivänä viikossa, kun se nyt on kuusi päivää viikossa auki, Hyyrönmäki selvittää.

 

Aikuiset ovat läsnä

Sanna Hyyrönmäen ja työkaverin, nuoriso-ohjaaja Jussi ”Kole” Kolehmaisen tehtäviin kuuluvat nuorisotilan toiminnot ja erilaisten tapahtumien järjestämiset. Pääsääntöisesti he ovat nuorisotalolla läsnä ja viettävät nuorten kanssa aikaa.

– Viime vuosina toiminnan pääpaino on ollut talotyössä. Järjestämme myös joitakin tapahtumia, mutta enimmäkseen istumme iltaa ja juttelemme. Yleensä pelaamme, se on nuorista mielenkiintoisinta. Shanghai ja tikki ovat vuosien varrella olleet vakiokorttipelejä. Sen lisäksi pelataan paljon biljardia, pingistä ja pleikkarilla.

– Järjestämme ohjattua toimintaa, jos sille on tarvetta ja halukkuutta. Jos joku haluaa tehdä ruokaa, teemme sitä yhdessä vaikka pointti on saada asiakkaat tänne viettämään omaa vapaa-aikaansa. Jos nuoria ei kiinnosta, niin annamme heidän olla rauhassa, seitsemän vuotta talossa toiminut Jussi Kolehmainen kertoo.

Sanna Hyyrönmäen mukaan takavuosina määrättiin, että jokaisen nuorisotalon seinällä on oltava aikataulutettu ohjelma joka päivälle. Siitä ohjeistuksesta luovuttiin pikapuoliin.

– Kokeilimme sitä melkein vuoden, mutta homma ei vaan toimi sillä tavalla. Teemme silloin kun innostusta on, hän toteaa.

– Tärkeintä on, että nuoret ovat tulleet paikan päälle ja noudattavat sääntöjä. Merkittävää on myös se, että heillä on paikka jonne tulla ja missä ainakin on aikuisia, Kolehmainen huomauttaa.

Tarvittaessa Hyyrönmäki ja Kolehmainen myös auttavat opiskelu- ja työpaikkojen haussa sekä helpottavat nuorten asiointia koulussa tai Kelassa.

Laura Lamberg ja Henna Brandt ovat vakituisia kävijöitä Sääksjärven nuorisotalolla. He käyvät Talolla noin kolmena kertana viikossa. Kuva: Katariina Rannaste
Laura Lamberg ja Henna Brandt ovat vakituisia kävijöitä Sääksjärven nuorisotalolla. He käyvät Talolla noin kolmena kertana viikossa. Kuva: Katariina Rannaste

Perustoimintaan on resursseja

Syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys puhuttavat nykyään monia. Sanna Hyyrömäen mukaan ilmiöinä ne eivät ole uusia.

– Syrjäytymisen suhteen minusta asiat ovat samalla tasolla kuin ennenkin. Ennen se oli liki normaalia, että joku nuori hengaa työttömänä, eikä halua tehdä mitään. Siihen ei puututtu tai puuttuminen oli erilaista. Nykyään yhteiskunta vaatii niin paljon enemmän. On enemmän sääntöjä ja ohjeita, ja se näkyy meidänkin työssämme.

Nuorisotyöltä vaaditaan enemmän, mutta millaiset ovat resurssit? Kaksikon mukaan ylimääräistä rahaa ei ole nuorisotoimessakaan.

– Rahaa saisi olla enemmän, mutta mielestäni Lempäälässä tilanne on hyvä. Perustoimintaan on resursseja. Aina ei tarvitse olla näyttävää toimintaa. Sekin riittää, että on olohuone, johon nuoret voivat tulla viettämään arkea ja tapaamaan muita nuoria.

Sääksjärven nuorisotalolla riittää kävijöitä. Sääksjärven ja Kuljun alue kasvaa muuttajien myötä, eivätkä nuoret juurikaan lähde Tampereelle asti illanviettoon.

– Tällä hetkellä asiakkaamme ovat pääasiassa 13-17-vuotiaita. Kolmen-neljän vuoden välein porukka uusiutuu täysin. Monet ovat tuttuja vuosien takaa ja useista on tullut ystäviäkin, Hyyrönmäki ja Kolehmainen toteavat.

Kuten muotikin, Sääksjärven nuorisotalon toiminta on vuosien mukana muuttunut.
Kuten muotikin, Sääksjärven nuorisotalon toiminta on vuosien mukana muuttunut.
Syntymäpäiviä juhlittiin kakuin ja avoimin ovin. Kuva: Katariina Rannaste
Syntymäpäiviä juhlittiin kakuin ja avoimin ovin. Kuva: Katariina Rannaste
Biljardipöytä on nuorisotalolla kovassa käytössä. Torstaina taitojaan testailivat kuljulainen Aleksi Lahti ja sääksjärveläinen Ville Haukioja. Kuva: Katariina Rannaste
Biljardipöytä on nuorisotalolla kovassa käytössä. Torstaina taitojaan testailivat kuljulainen Aleksi Lahti ja sääksjärveläinen Ville Haukioja. Kuva: Katariina Rannast