Lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina järjestetään jo 45. peräkkäinen Pirkan Hölkkä. Tämän vuoden uutuutena tapahtumassa tarjotaan kaikille eturivin pinkojille erityistä porkkanaa, kun kaikki alle kahden tunnin tuloksen juoksevat miehet ja ennen loppuaikaa 2.12 kellon pysäyttävät naiset jakavat keskenään 600 euron ylimääräisen palkintopotin.
Lukuisia aikuisten ja nuorten SM-mitaleita saavuttanut Veli-Matti Ranta voitti aktiiviuransa aikana 1990-luvulla Pirkan Hölkän yhteensä neljä kertaa. Kolmesti voittoaika alitti haamurajan, parhaimmillaan loppuaikaan 1.55,10. Kysyttäessä Rannalta urakan vaikeudesta hän naurahtaa, että tietää monta helpompaakin tapaa ansaita 600 euroa. Rannalla itsellään kunto oli kyseisenä ennätysvuonna 1992 kohdallaan; kolme viikkoa hölkän jälkeen hän juoksi Frankfurtissa maratonennätyksensä ja Pirkassa mies ehti matkan aikana tehdä jopa kolme ylimääräistä puskapysäkkiä vatsan aiheuttaessa ongelmia. Voidaankin sanoa, että Rannan silloisen kunnon ja vuosien varrella helpommaksi muokkautuneen nykyreitin yhdistämällä ei alle 1.50 juostava tulos olisi mitenkään epärealistinen. Nykyjuoksijoista Ranta tuumailee noin kymmenen miehen pystyvän urakkaan niin tahtoessaan helposti.
– Jos esimerkiksi keväisissä SM-maastojuoksuissa sekä neljän että kahdentoista kilometrin matkat voittanut Lewis Korir osallistuisi hölkkään, olisi loppuaika todennäköisesti reilusti alle 1.50, ja vanhat reittiennätykset saisi kerrasta unohtaa, tuumii Ranta.
Ranta itse ei ainakaan tänä vuonna lupaa ottaa haastetta vastaan, vaan jättää mahdollisen comebackin odottamaan tulevia vuosia.
Monen kestävyyslajeissa SM-menestystä saavuttaneen urheilijan valmentajana Rannalta löytyy asiantuntemusta myös kysymykseen mistä johtuu, että 1980-luvulla Pirkan voittoaika oli joka vuosi alle kaksi tuntia ja 1990-luvullakin vielä seitsemän kertaa, mutta 2000-luvulla tämä temppu on nähty vain neljästi.
– On totta, että yleinen tulostaso TOP100:ssa on heikentynyt vuosien varrella, vaikka harrastajamäärät ovatkin nousussa. Se, ettei Pirkassa kahden tunnin alituksia nähdä yhtä usein, ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö miehet nykyään pystyisi samaan kuin ennen. Erilaisia tapahtumavaihtoehtoja ja tavoitteita on vain nykyisin tarjolla kansainvälisestikin aivan erilailla kuin ennen. Siinä missä 1980-luvulla moni pitkän matkan juoksijoista asetti kauden päätöstavoitteen Pirkkaan, on nykyisin esimerkiksi viikkoa ennen juostava Berliinin maraton monen kovan suomalaisenkin juoksijan kuntopiikin ykköstavoitteena, muistuttaa Ranta.
Lempääläläinen, 8-kertainen Pirkan Hölkkääjä Pasi Huhtala on kerran ehtinyt maaliviivan yli voittajana ennen kuin kellon viisarit ovat ehtineet aamupäivän yhteentoista. Nykykunnossaan mies on ennakkoon ilmoittautuneista yksi mahdollinen haamurajan alittaja. Huhtala uskaltautuu myös julkisesti kertomaan, että asettaa tavoitteekseen tänä vuonna ylimääräisen voittopotin.
– Kolmen tai neljän hengen kärkiporukalla matka taittuu parhaiten, vaikkei varsinaisesta peesauksesta maastojuoksussa voida puhua. Sen verran haasteellista polkuosuuksilla juoksu on, että edellä menijään täytyy jättää sellainen metrin väli, jotta pystyy lukemaan maastoa jalan alla, miettii Huhtala tulevaa strategiaa.
– Vähäkausjärven ja Savontien välisellä polkuosuudella noin puolimatkassa on se iskun paikka, missä karistetaan mahdolliset potin jakajat, nyökyttelee Huhtala hymyillen.
– Seuraavaa ”miehestä mittaa” -kohtaa saa odottaakin aina Hervannan mäkiin asti, jos ei ratkaisua vielä siihen mennessä ole syntynyt. Huhtalan, kuten muidenkin ennakkoon ilmoittautuneen yli tuhannen juoksijan tulokset selviävät lokakuun 5. päivänä.
