Lempäälä luopuu suurelta osin yksityisen maan asemakaavoittamisesta

Maankäyttö kuntastrategian mukaiseksi

Lempäälässä on vireillä Pajalantien asemakaavahanke, jossa Marjamäen asemakaavaa laajennetaan Pajalantien alueelle sekä Lempäälän kunnan omistamille alueille Vuohiontien varressa. Suunnittelualue sijaitsee noin seitsemän kilometriä Lempäälän keskustasta pohjoiseen, Helsingintien kiertoliittymän etelä- ja kaakkoispuolella. Kuva: Erkki Koivisto

Lempäälässä on vireillä Pajalantien asemakaavahanke, jossa Marjamäen asemakaavaa laajennetaan Pajalantien alueelle sekä Lempäälän kunnan omistamille alueille Vuohiontien varressa. Suunnittelualue sijaitsee noin seitsemän kilometriä Lempäälän keskustasta pohjoiseen, Helsingintien kiertoliittymän etelä- ja kaakkoispuolella. Kuva: Erkki Koivisto

Lempäälän kunnanhallitus päätti 29. syyskuuta käynnistää maapoliittisen ohjelman laatimisen ja antoi Lempäälän kunnan kaavoituspäällikkö Ilari Rasimukselle tehtäväksi sen valmistelun. Kunnanhallitus nimesi työn seurantaryhmään itsensä lisäksi edustajat kaikista valtuustoryhmistä. Valmista pitäisi tulla toukokuun 2015 loppuun mennessä.

Rasimuksen mukaan maapoliittisen ohjelman tavoitteena on täsmentää ja jalkauttaa uuden, vuosien 2014–20 kuntastrategian tähän aiheeseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä.

Lempäälässä oli elokuun lopulla valtuuston maapolitiikkaseminaari, jossa puhumassa oli Pirkkalan kunnan edustaja tehden selkoa Pirkkalan tavasta, jonka mukaan Pirkkalan kunta kaavoittaisi vain kunnan omistamalle maalle. Kyseinen tilaisuus tai Pirkkalan malli ei Rasimuksen mukaan suoranaisesti ollut inspiraation lähde  nyt käynnistyneelle Lempäälän maapoliittiselle ohjelmalle.

– Maapoliittisen ohjelman laatiminen on suoraan jatkoa kuntastrategiatyölle, ja maapolitiikan tiimoilta järjestetty tilaisuus on ollut osa ohjelmatyön käynnistämiseen liittyvää tarpeellista keskustelua. Pirkkalan edustajat kutsuttiin tilaisuuteen kertomaan yhdestä tavasta vastata samanlaiseen haasteeseen, joka myös Lempäälässä vallitsee. Pirkkalan kunnan edustajien esiintyminen tilaisuudessa tai ylipäätään Pirkkalan harjoittama maapolitiikka ei ole ollut inspiraation lähteenä, mutta toki kuntien tilanne muistuttaa paljon toisiaan. Pirkkalan kokemukset ovat mielenkiintoisia ja niihin on syytä vielä jatkossa paneutua.

Kunnalle riittävät maapoliittiset välineet

Lempäälässä ollaan luopumassa kaavoituksessa käytössä olleesta käytännöstä, jossa maankäyttösopimusten pohjalta on kaavoitettu maata paitsi kunnalle myös maataan myyvälle maanomistajalle.

– Lempäälän maapolitiikkaa on jo alkuvuodesta hyväksytyssä kuntastrategiassa selkeästi linjattu siten, että yksityisen maan asemakaavoittamisesta suurelta osin luovutaan. Strategian sanamuoto kuuluu: ”Pidättäydytään asemakaavoittamattomien ja rakentamattomien alueiden maankäyttösopimuksista asuntorakentamisessa.”

Kaavoituspäällikkö Rasimus tähdentää, että Lempäälän kunnan maapolitiikan muutostarpeen taustalla on ensisijaisesti pyrkimys turvata aiempaa paremmin voimakkaasti kasvavan kunnan hallittu kasvu. Kuntastrategiassa on toimenpiteenä kuvattu keskipitkän aikavälin suunnitelma maankäytön, palveluiden ja investointien yhteensovittamiseksi.

– Tällainen suunnittelu ei ole mahdollista tai ainakaan kovin toimivaa, mikäli kunnalla ei ole käytössään riittäviä maapoliittisia välineitä. Esimerkkinä voidaan sanoa, että Lempäälän asemakaavavarannosta asuntorakentamisen osalta on kunnalla hallussaan alle kymmenen prosenttia; kunta ei siis pysty ohjelmoimaan tällaisessa tilanteessa riittävästi kunnan kasvua ja palveluiden tarjontaa alueittain.

Maanhankinnassaan Lempäälän kunta ostaa maata erityisesti kaavoitettavaksi asuin- ja yritysalueiksi. Nämä alueet sijoittuvat pääosin olemassa olevan taajamarakenteen sisään ja tuntumaan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?