Esitän syvän huoleni kuntamme taloustilanteesta, jolla on mielestäni suora vaikutus mahdollisuuteen pysyä itsenäisenä kuntana. Jos Vesilahden itsenäinen taival päättyy, aiheuttaa se varmasti oman päätösvallan menettämisen myötä palvelujen heikentymisen kaikilla sektoreilla.
Olemme ottaneet velkaa, ns. talousarviolainaa, viime vuosina 2–3 miljoonaa euroa vuodessa. Lainalla on paikattu ehtyvää kassaa. Vuoden mittaan lainoja on maksettu pois, mutta kuitenkin vuosittainen lainamäärän kasvu on ollut noin 0,5 miljoonan luokkaa. Tämä kaikki ilman, että rahaa olisi investoitu mihinkään. Lainaa on tämän vuoden lopulla noin 14 000 000 euroa. Lainojen hoitokulut nyt matalan korkokannan aikana ovat noin 0,4 miljoonaa euroa vuodessa. Talouden hoito lähentelee tilannetta, jossa vuosittain pitää ottaa lisälainaa saman verran, mitä tarvitaan aikaisempien lainojen lyhennyksiin ja korkoihin.
Tässä tilanteessa pitäisi kaikista ylimääräisistä kuluista ja hankinnoista luopua. Osa kuntalaisista on jo terveyskeskuksen vuodeosaston lopettamisen myötä osallistunut näihin talkoisiin. Aloitettu tervehdyttämisohjelma on antanut ryhtiä ja toivoa tilanteen parantumiseen. Tervehdyttämisohjelman myötä on säästäminen tullut osaksi arkipäivää kaikissa kunnan toiminnoissa. Keskeiset palvelut ovat kuitenkin säilyneet kohtuullisina ja esimerkiksi koulujen luokkakoot ovat säästötoimista huolimatta pysyneet keskiarvojen tuntumassa. Pelottavaa on kuitenkin se, että tervehdyttämisohjelma on kirjastohankkeen muodossa muuttumassa investointihankkeeksi. Uusi kirjasto olisi toki hieno asia, mutta ei täysin välttämätön tässä taloustilanteessa. Kahden miljoonan lisälainan ottaminen kaukana häämöttävien valtion tukilupauksien valossa ja rakennushankeen aloittaminen sisältää paljon riskejä. Mahdollinen korkokannan nousu helposti tuplaa lainanhoitokulut lähelle miljoonaa. Lisäksi rakentaminen, jos aiempia projekteja voi käyttää verrokkina, imee kuitenkin rahaa yli 30 prosenttia yli alkuvaiheen kustannusarvion.
Ari Marttila, Vesilahti
