Lempäälän ev.-lut. seurakunnan koulukummi Pietari Korhonen säestää liikuntasaliin tuodulla urkuharmonilla alkuvirreksi Totuuden hengen. Juhlapuheen pitää koulun entinen oppilas, filosofian tohtori ja Tampereen yliopiston tutkija Tuomas Hoppu. Koulun oppilaat laulavat ja näyttelevät koko syyslukukauden treenatuissa ohjelmanumeroissaan. Vuosikymmenet näkyvät koulun seinillä Entiset oppilaat esittävät vanhojen laulujen potpurin. Koulun vanhaan osaan on koottu näyttely koulun entisten oppilaiden vanhan ajan koulukäsitöistä. Lopuksi nautitaan toimikunnan järjestämästä kahvituksesta.
Haikeutta on ilmassa, sillä lauantaina satavuotista olemassaoloaan juhlistanut Säijän koulu heittää lukuvuoden mittaan hyvästit rehtorilleen Raili Huhtalalle, joka on toiminut Säijän koulun opettajana vuodesta 1983.
– Tämä on viimeinen vuoteni, sillä aion jäädä eläkkeelle kuusikymppisenä, sanoo juhlapäivän aattona Huhtala, yksi koulun 100-vuotisjuhlia viime maaliskuusta alkaen järjestäneen toimikunnan jäsen.
Hän on yhdessä Marjaana Ohralahden ja Ritva Mäkelän kanssa tehnyt uunituoreen koulun historiikin Kunnon mukuloita – Säijän koulun 100 vuotta, jossa julkaistujen lukuisten valokuvien ja aikalaismuistelojen keräämisessä toimikunta teki suuren työn. Huhtala esitteli koulun satavuotisjuhlissa historiikkia, joka oli tilaisuudessa myynnissä.
– Kirjan tekeminen on ollut hyvä projekti näin yli kolmenkymmenen vuoden ajan Lempäälän kunnan palveluksessa olleelle. Sai perspektiiviä omaan tekemiseensä.
Vuonna 1914 maata hallitsi Venäjän keisari Nikolai II, alkoi ensimmäinen maailmansota ja Säijän koulu perustettiin – seitsemän vuotta ennen kuin maassa astui voimaan oppivelvollisuus.
– Aikaisemmin Säijästä koululaiset kulkivat jo vuonna 1890 perustettuun Nurmen kouluun. Se oli pitkän matkana takana, ja kylälle oli haluttu jo pitkään omaa koulua. Samaan aikaan Säijän koulun kanssa Lempäälään rakennettiin Lastusten koulu, Huhtala taustoittaa.
Koulutyö alkoi sata vuotta sitten Juho Mäenpään pirtissä. Säijä sai oman koulurakennuksen vuonna 1924. Vuonna 1951 koulu tuhoutui tulipalossa, ja taas oli edessä evakko Ruokosen ja Lempiän taloissa. Uudelleen rakennetun koulurakennuksen vihkiäisiä vietettiin vuonna 1958.
Koulun eläkkeellä oleva opettaja Lasse Saari ohjasi koulun satavuotisjuhliin näytelmän Seitsemän veljestä. Näyttelemisestä vastasivat koulun 3. ja 5.-luokkien oppilaat ja musisoinnista 4. ja 6.-luokkalaiset.
Näyttää siltä, että muusikoiksi ja roolituksiin riittää väkeä jatkossakin. Koulussa on 50 oppilasta, kolme opettajaa, kaksi koulunkäyntiavustajaa ja aamu- ja iltapäiväohjaajaa sekä yksi henkilö monipalvelukeittiössä.
– Välillä oppilasmäärässä oli notkahdus. Nyt nuoremmat ikäryhmät ovat varttuneempia suurempia, mikä lupaa hyvää oppilasennusteelle, sanoo Huhtala.
Oppilasvajeeseen yritettiin takavuosina puuttua lanseeraamalla luonnon lähellä sijaitsevaa koulua luontokouluksi. Tehtiin retkiä kansallispuistoihin ja Birgitan polulle. Nyt Huhtala näkee Säijän koulun vahvuudeksi hyvät ja uudet tilat, jotka palvelevat koko kylää. Laajennusosa liikunta- ja juhlasaleineen valmistui vuonna 2007.
– Enää tässä nykyisessä taloustilanteessa se tuskin olisi enää mahdollista. Säijän kyläkoulun pelastus on varmastikin ollut se, että oppilaat eivät mahtuisi täältä muualle isoihin kouluihin, sillä ne pullistelevat.
Viimeisimmät kommentit