Vuonna 1914 alkoi I maailmansota ja koulutyö Säijässä

Koulun  kolmannen ja viidennen luokan oppilaat harjoittelemassa Seitsemän veljestä -näytelmää. Kuva: Erkki Koivisto

Koulun kolmannen ja viidennen luokan oppilaat harjoittelemassa Seitsemän veljestä -näytelmää. Kuva: Erkki Koivisto

 

Lempäälän ev.-lut. seurakunnan koulukummi Pietari Korhonen säestää liikuntasaliin tuodulla urkuharmonilla alkuvirreksi Totuuden hengen. Juhlapuheen pitää koulun entinen oppilas, filosofian tohtori ja Tampereen yliopiston tutkija Tuomas Hoppu. Koulun oppilaat laulavat ja näyttelevät koko syyslukukauden treenatuissa ohjelmanumeroissaan. Vuosikymmenet näkyvät koulun seinillä Entiset oppilaat esittävät vanhojen laulujen potpurin. Koulun vanhaan osaan on koottu näyttely koulun entisten oppilaiden vanhan ajan koulukäsitöistä. Lopuksi nautitaan toimikunnan järjestämästä kahvituksesta.

Haikeutta on ilmassa, sillä lauantaina satavuotista olemassaoloaan juhlistanut Säijän koulu heittää lukuvuoden mittaan hyvästit rehtorilleen Raili Huhtalalle, joka on toiminut Säijän koulun opettajana vuodesta 1983.

– Tämä on viimeinen vuoteni, sillä aion jäädä eläkkeelle kuusikymppisenä, sanoo juhlapäivän aattona Huhtala, yksi koulun 100-vuotisjuhlia viime maaliskuusta alkaen järjestäneen toimikunnan jäsen.

Hän on yhdessä Marjaana Ohralahden ja Ritva Mäkelän kanssa tehnyt uunituoreen koulun historiikin Kunnon mukuloita – Säijän koulun 100 vuotta, jossa julkaistujen lukuisten valokuvien ja aikalaismuistelojen keräämisessä toimikunta teki suuren työn. Huhtala esitteli koulun satavuotisjuhlissa historiikkia, joka oli tilaisuudessa myynnissä.

– Kirjan tekeminen on ollut hyvä projekti näin yli kolmenkymmenen vuoden ajan Lempäälän kunnan palveluksessa olleelle. Sai perspektiiviä omaan tekemiseensä.

Vuonna 1914 maata hallitsi Venäjän keisari Nikolai II, alkoi ensimmäinen maailmansota ja Säijän koulu perustettiin – seitsemän vuotta ennen kuin maassa astui voimaan oppivelvollisuus.

– Aikaisemmin Säijästä koululaiset kulkivat jo vuonna 1890 perustettuun Nurmen kouluun. Se oli pitkän matkana takana, ja kylälle oli haluttu jo pitkään omaa koulua. Samaan aikaan Säijän koulun kanssa Lempäälään rakennettiin Lastusten koulu, Huhtala taustoittaa.

Koulutyö alkoi sata vuotta sitten Juho Mäenpään pirtissä. Säijä sai oman koulurakennuksen vuonna 1924. Vuonna 1951 koulu tuhoutui tulipalossa, ja taas oli edessä evakko Ruokosen ja Lempiän taloissa. Uudelleen rakennetun koulurakennuksen vihkiäisiä vietettiin vuonna 1958.

Koulun eläkkeellä oleva opettaja Lasse Saari ohjasi koulun satavuotisjuhliin näytelmän Seitsemän veljestä.  Näyttelemisestä vastasivat koulun 3. ja 5.-luokkien oppilaat ja musisoinnista 4. ja 6.-luokkalaiset.

Näyttää siltä, että muusikoiksi ja roolituksiin riittää väkeä jatkossakin. Koulussa on 50 oppilasta, kolme opettajaa, kaksi koulunkäyntiavustajaa ja aamu- ja iltapäiväohjaajaa sekä yksi henkilö monipalvelukeittiössä.

– Välillä oppilasmäärässä oli notkahdus. Nyt nuoremmat ikäryhmät ovat varttuneempia suurempia, mikä lupaa hyvää oppilasennusteelle, sanoo Huhtala.

Oppilasvajeeseen yritettiin takavuosina puuttua lanseeraamalla luonnon lähellä sijaitsevaa koulua luontokouluksi. Tehtiin retkiä kansallispuistoihin ja Birgitan polulle. Nyt Huhtala näkee Säijän koulun vahvuudeksi hyvät ja uudet tilat, jotka palvelevat koko kylää. Laajennusosa liikunta- ja juhlasaleineen valmistui vuonna 2007.

– Enää tässä nykyisessä taloustilanteessa se tuskin olisi enää mahdollista. Säijän kyläkoulun pelastus on varmastikin ollut se, että oppilaat eivät mahtuisi täältä muualle isoihin kouluihin, sillä ne pullistelevat.

Lempäälässä 12 kunnallista koulua, yhtä uutta yläkoulua uupuu

 

Nurmen koulu (perustettu 1890, 64 oppilasta), Kelhon koulu (1898, 77), Kuljun koulu (1901, 550), Kuokkalan koulu (1907, 139), Lastusten koulu (1914, 62), Säijän koulu (1914, 50), Sääksjärven koulu (1939, 758), Mattilan koulu (1945, 64), Lempoisten koulu (1953, 506), Lempäälän lukio (1953, 305), Moision koulu (1961, 538) ja Hakkarin koulu (1983, 553).
Lempäälässä on – edelleen – käytössä peräti 12 kunnallista koulua. Moni kovassa käytössä olevista Lempäälän kouluista kaipaa korjausta, mutta näinä kuntataloudellisesti vaikeina aikoina ei Lempäälässä ole edes pienten koulujen lakkauttamisesta ollut puhetta. Hatun nosto siitä.
Kuljun ja Hakkarin koulujen vuotuinen oppilasmäärän lisäys on 30. Tasaista kasvua on muissakin suurissa kouluissa Sääksjärvellä ja Lempoisissa. Lukiossakin riittää oppilaita.
Pienissä kouluissa kasvuennuste tuleville vuosille on muutamia oppilaita lukuunottamatta Nurmea ja Säijää, joiden oppilasennusteet näyttävät lähivuosille lievää laskua.
Sivistysjohtaja Nina Lehtisen mukaan kunnassa ei ole tarvetta lakkauttaa kouluja eikä painetta muuttaa oppilaaksiottoalueita, mutta kylläkin tarvetta hallinnolliselle tarkastelulle.
– Meidän on alustavasti pohdittava hallinnollisen yhteistyön selvityksen tekemistä pienten koulujen osalta.
Lempäälän kunnan taloussuunnitelmassa on vuosille 2015–17 kirjattu palveluverkkoselvityksen tekeminen. Hallinnollisia tarkasteluja tehdään esimerkiksi, kun pienen koulun rehtori eläköityy.
– Koska kaksi nykyistä yläkoulua Hakkari ja Sääksjärvi eivät määräänsä enempää vedä, uuden yläkoulun sijaintipaikka on päätettävä ensi vuonna.
Kuokkalan ja Kuljun kouluja on lähivuosina jälleen tarpeen laajentaa. Laajennuspaineita on myös Moision koulussa. Sen laajentamista tarkastellaan yhdessä Kuljun kanssa.
Sääksjärven koulun vanha keittola kaipaa remonttia. Laajennukselle ei ole suurta tarvetta, mutta oppilaaksiottoaleeseen voi vaikuttaa yhteistyö Vuoreksen kanssa tai mahdollinen Kuljun laajentaminen.
Lukio aloittaa 1.8. 2017 Tredun tiloissa. Nykyisen lukiorakennuksen käytöstä jatkossa ei ole päätetty.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?