Lempäälän sivistyslautakunta päätti 7.10. , että koulujen johtokuntia ei kaksivuotiskauden taitteessa valita uudelleen, vaan vanhat jatkavat vuoden 2015 loppuun. Johtokuntien lakkauttamiseksi ymmärretty päätös kopautettiin, vaikka johtokunnat osana kotien ja koulujen yhteistyötä on kirjattu voimassa olevaan Koulutuspoliittiseen ohjelmaan, vaikka kokouksessa oli tarkoitus vasta keskustella ja vaikka lakkautushalu lautakunnassa oli vähäistä. Päätös sisälsi ”matalan kynnyksen vaikutusmahdollisuuksien kehittämisen” vuoden 2015 aikana.
Rehtorit tekivät 2008 aloitteen johtokuntien lakkautuksesta. Ylemmät viranhaltijat kannattivat silloin esitystä niin lämpimästi, että vaikka sivistyslautakunta äänesti johtokuntien puolesta, kunnanhallitukseen asia vietiin päinvastaisena. Valtuuston päätöksellä johtokunnat pidettiin ja niiden valintatapaa ja toimintaa alettiin kehittää.
Huoltajat ovat valinneet edustajansa ilman politiikkaa, mutta yhteistä muiden luottamushenkilöelinten kanssa on naisten ja miesten tasapuolinen edustus, säännölliset kokoukset ja normaalit asiakirjakäytännöt. Johtokunnan tehtävät eivät muodollisesti ole laajat, mutta varsinkin koulun toimintasuunnitelmaa ja -kertomusta käsitellessä koko koulutyön kirjo pääsee yhteiseen keskusteluun. Lisäksi on käyty läpi erityisteemoja, kuten liikenneturvallisuutta ja kiusaamista, kunkin johtokunnan suunnitelman mukaan.
Sivistyslautakunnan nimeämä työryhmä on valmistellut koulutuksia ja tapaamisia. Niissä olemme tavanneet kiinnostuneita ja kouluelämään hyvin perehtyneitä vanhempia. Kun johtokunta on jaksanut mm. koulun kotisivujen kautta pitää yhteyttä muiden vanhempien kanssa, koulusta on tullut entistä yhteisempi. Moni näkökohta ja aloite on edennyt käytäntöön, moni huolenaihe tullut tietoon ja keskusteluun.
Lautakunnan edustajat alkoivat aiempaa aktiivisemmin käydä ”omien” johtokuntiensa kokouksissa ja näin tieto on liikkunut molempiin suuntiin. Toisinaan kyllä rehtori-esittelijä on sijoittanut johtokunnan lautakunnan kokouspäiväksi tai ilmoittanut siitä huonosti. Ilmeni muutenkin, että johtokuntatyön merkitys riippuu paljon rehtorin asenteesta. Varsinkin sen olemme huomanneet me, jotka olemme osallistuneet kokouksiin useammassa koulussa.
Yksi johtokunta on jäänyt muodollisuudeksi. Toisissa kouluissa on johtokuntatyöhön virkamiesmäisen asiallisesti suhtautuvia rehtoreita, siis kohtuuhyvää toimintaa. Kolmansissa on sitten ollut aitoa kiinnostusta vanhempien havaintojen ja asiantuntemuksen käyttöön eli todella hyvää vuorovaikutusta. Kuitenkin rehtorikunta tänä syksynä sivistysjohtajan kysyessä, yhden äänestäessä tyhjää ja yhden poissa ollessa, suosi johtokuntien tehtävien siirtämistä sivistyslautakunnalle.
Mistä ihan oikeasti kiikastaa? Tuskin johtokunnat asiattomia ovat ehdottaneet? Kokousten antoisuus on paljolti kiinni arvovaltaisen esittelijän valmiudesta vuorovaikutukseen, eikö? Muutama kokousilta lukuvuodessa liian aikaa vievää, ei kai? Päällekkäisyyttä vanhempainyhdistysten kanssa, vaikka sinänsä roolit ovat erilaiset? – Varmaan esiintyy, mutta kun vastuuseen valmiita kuntalaisia ei liikaa ole, miksi karsia lupautuneita? Muuallakin johtokunnista luovuttu? – Kyllä, mutta monissa kunnianhimoisissa kunnissa käytössä, ks. vaikka Espoo.
Olipa kyse kunnista, valtiosta, firmoista tai järjestöistä, ammattijohdon ja luottamushenkilöiden välillä on toisinaan jännitteitä ja tietysti eri tason substanssiosaaminen. Yleensä järjestelmää ei kuitenkaan kyseenalaisteta. Kirkkokin juuri panosti kovasti vaaleihin, siitä huolimatta että seurakunnan työntekijät ovat varmasti päteviä, ihan kuten koulujenkin.
Lempäälässä koulujen ja varhaiskasvatuksen tuleva luottamushenkilöjärjestely on nyt ensisijaisesti Lähidemokratiatoimikunnan valmistelussa. Asiakirjoista päätellen tavoitteena on laajapohjainen valmistelu ja huoltajaedustajien pitäminen päättäjän eikä vain asiakkaan roolissa.
Hyvä niin. Vahva ja sitoutunut luottamushenkilöverkosto on entistä tärkeämpi nyt, kun niin kunta- kuin koulutusrakenteita ravistellaan. Vai mitä arvoisat rehtorit? Haastanpa teidät kertomaan näkökulmanne julkisesti, yhdessä tai erikseen, mutta omilla nimillänne allekirjoittaen.
Riitta Mäkinen
Sivistyslautakunnan johtokuntatyöryhmän puheenjohtaja 2009–2014, lautakunnan varajäsen 2013–2014
