Manttaalitalo siirtyy maalämpöön

Manttaalitalon päädyn tuntumassa sijaitsevat maalämpökaivot on porattu yli 300 metrin syvyyteen. Kuva: Erkki Koivisto
Manttaalitalon päädyn tuntumassa sijaitsevat maalämpökaivot on porattu yli 300 metrin syvyyteen. Kuva: Erkki Koivisto

– Haluttiin ottaa energian lähteeksi niin kotimainen kuin mahdollista. Ajatuksena oli, että maalämpö on lähienergiaa jos mikä, sanoo MTK-Lempäälän puheenjohtaja Heikki Pietilä yhdistyksen käynnistämästä hankkeesta vaihtaa Lempäälän manttaalitalon lämmönlähde öljystä maalämpöön. Joulunalusviikolla käynnistynyt operaatio on loppusuoralla.

Keskeisellä paikalla Lempäälän keskustassa sijaitseva manttaalitalo on suuri kiinteistö. Yksistään juhlasaliin mahtuu helposti istumaan noin 200 ihmistä. Neliöitä on kolmessa tasossa satoja, tilavuuttakin noin 5 000 kuutiota. Ei ole siis pikkuseikka, millä kustannuksin 1930-luvulla rakennetun ja ahkerasti remontoidun kiinteistön tiloja pidetään lämpimänä.

Keskivertovuonna öljyä on kulunut lämmitykseen paljon, reilut 10 000 litraa. Suunnilleen saman verran lämmityskulut ovat olleet euroissa. Toisena vaihtoehtona harkittu kaukolämpö olisi laskenut vuotuiset lämmityskulut noin 7 000 euroon. Siihen ei kuitenkaan MTK-Lempäälän johtokunnassa nähty aiheelliseksi siirtyä. Pietilä ja yhdistyksen sihteeri Heikki Laurila ovat laskeskelleet, että maalämpöön siirtyminen tulee vielä huomattavasti edullisemmaksi; maalämpöön siirtymisen pitäisi pudottaa vuotuiset lämmityskulut noin 4 000 euroon.

Manttaalitalossa järjestetään tapahtumia myös lämmityskaudella syksystä keväälle. Siellä pidetään niin  tansseja, syntymäpäiväjuhlia kuin häitäkin. Zumbaryhmä kokoontuu kerran viikossa.

– Käyttöä talolla on, mutta enemmänkin voisi olla, sanoo Heikki Pietilä.

– Rakennusta on pakko lämmittää jo yksin vuokralaisten takia. Lämmityskulut alkoivat olla jo sitä luokkaa, että jotain oli tehtävä. Ei vuokriakaan voi liiaksi korottaa. Kiinteistökuluja on pienennettävä siellä, missä voi. Enää meille jää sähkölaskun tarkkaileminen, Pietilä sanoo.

Lämmönlähteen muuttaminen on noin 45 000–50 000 euron investointi. Se arvioidaan laskelmien mukaan maksavan itsensä takaisin noin viidessä, kuudessa vuodessa.

Osarahoitusta mittavaan hankkeeseen on haettu Suomen Kotiseutuliitosta, mutta seurantaloavustuksen saaminen on vielä epävarmaa.

– Voi olla, että kustannukset vielä kasvavat, mikäli päätämme uusia lämpöpatterit samassa yhteydessä. Ne ovat vanhoja ja niitä on liian vähän.

Kaivojen kaivaminen Manttaalitalon tontilla alkoi joulunalusviikolla. Molemmilla on syvyyttä peräti 310 metriä. Viime viikon tiistaina halkaisijaltaan kuusituumaisten kaivojen sisään sujutettiin 50-milliset lämmönkeruuputket. Manttaalitalon sisälle pannuhuoneeseen asennetaan seuraavassa vaiheessa peräti 350 kiloa painava maalämpöpumppu sekä lämmönvaihdinkoneistot. Kaivoon upotettavissa putkissa kiertää vesiglykoliseos. Kiinteistön lämpimänä pitämiseksi riittää, kunhan kaivosta virtaava neste on neljä astetta lämpöisempää kuin sinne virtaava.

– Hyötysuhde on kolme, melkein neljä. Kovalla pakkasella hyötysuhde tietenkin laskee, mutta maalämpöpumppu tuottaa silloinkin lämpöä, Laurila tietää.

Monitoimitaloa on remontoitu edellisen kerran pari vuotta sitten. Maa- ja kotitalousnaisten emännöimä keittiö on uusittu joku aika sitten. Toissakesänä maalattiin rakennuksen peltikatto. Seuraavaksi on suunnitteilla ravintolatilojen remontointi.

– Johtokunnassa on jo pitkään puhuttu patterien vaihtamisesta. Niitä voisi samassa yhteydessä lisätä, sillä niitä puuttuu, muun muassa eteistilasta, Pietilä sanoo.