Miksei Lempäälästä saa kiinalaista ruokaa? Miksi Pirkanhovi on ainoa vaihtoehto, jos tekee mieli yöpalaa? Miksei Ideaparkissa ole sushi-ravintolaa?
Tavallinen vastaus on tyrmäys: koska mikään näistä ei kannata täällä. Piste.
Syynsäkin tyrmääjillä on. Kiinalaista sai vielä 2000-luvun puolivälin tienoilla OP-centerin ravintolasta. Ei toiminut. Paikallislehden naapurigrilli tarjoili hiukopalaa aamuyöhön. Hiljaista oli. Ideaparkissa halutaan tuttua ja turvallista. Ei siellä mitään sushia mussuteta. Piste.
Itse edustan toista koulukuntaa. En allekirjoita yllä olevia väitteitä.
Uskon naiivisti hyvän ruoan voimaan. Kyllä herkullinen sapuska maistuu ja käy kaupaksi – kunhan vain hinta–laatu-suhde on kohdillaan, markkinointi järkevää ja kohderyhmä asuu lähialueella.
Ideparkissa käy vuosittain seitsemisen miljoonaa asiakasta. Heistä aasialaisen ruoan ystäviä on varmasti riittävä prosenttiosuus.
Alkuvuosina Ideaparkissa toimivat kiinalainen ja thaimaalainen ravintola. Molemmat olivat kelpo paikkoja, ja moni niitä onkin haikaillut takaisin. Tai no, tuskin kiinalaista, sehän tuomittiin muutama vuosi sitten ihmiskaupan harjoittamisesta.
Kuppilat kuntoon -ohjelmassa Jyrki Sukula kiertää maakuntien rähjäisimpiä ruokapaikkoja. Melkoisia räkälöitä Suomesta löytyykin. Välillä saa ihmetellä silmät pyöreinä, kuinka eineslihapullat ja pakastevihannekset päätyvät mikron kautta asiakkaan nenän eteen.
Parhaimmillaan ohjelma kuitenkin todistaa, että pienellä ryhtiliikkeellä kurjakin kuppila voi korjata kurssinsa.
En sano, että Lempäälän ravintolat olisivat huonoja. Sen sijaan väitän, että täällä menestyisi niin kiinalainen kuin grillikin, kunhan perusasiat ovat kohdillaan.
Lempäälä on lapsiperheiden luvattu kylä. Kunnassa elää valtava määrä nuoria aikuisia, jotka ovat asuneet aiemmin kaupungissa ja tottuneet monipuoliseen ravintolatarjontaan – jopa etniseen ruokaan. Turha väittää, ettei Kung po -kana menisi täkäläisille kaupaksi.
Samanlaista viestiä kuuluu Lempääläläiset-Facebook-ryhmästä. Eräässä keskustelussa kysellään kiinalaisen perään ja kaipaillaan monenmoista murkinointimestaa.
Eniten keskustelijat kaihoavat kunnon vanhanajan grilliä. Sellaista 1980-luvun henkistä. Moni kertoo käyvänsä naapuri-Akaassa ruokailemassa. Kehuja annetaan etenkin Viialan Petterin grillille, samoin Toijalan rautatieaseman kiinalainen saa suitsutusta.
Mutta onhan Lempäälässä loistavia paikkoja. Vaihmalasta saa herkullisia salaatteja, meheviä burgereita ja Suomen parhaita siipiä. Puhumattakaan Hakkarin kartanosta, joka on valtakunnankin mittarilla laaturavintola.
Itselläni on vielä kokeilematta Kuljun Jokirannan hehkutetut pizzat. Sinne seuraavaksi.
