Biotaloudesta työtä Pirkanmaalle

-  Voisimmeko muuttaa putsarit lannoitetehtaiksi? Korvaisimmeko maakaasun biokaasulla? Käyttäisimmekö biokaasubusseja?  Valkeakosken Säterin vanha tontti voisi toimia potentiaalisena biojalostamona?, Juha Kuisma herätteli ideoita.

– Voisimmeko muuttaa putsarit lannoitetehtaiksi? Korvaisimmeko maakaasun biokaasulla? Käyttäisimmekö biokaasubusseja? Valkeakosken Säterin vanha tontti voisi toimia potentiaalisena biojalostamona?, Juha Kuisma herätteli ideoita.

Mitä mahdollisuuksia biotaloudella on Pirkanmaan tulevaisuudelle? Voisiko Pirkanmaalla olla esimerkiksi muutama biojalostamo paperitehdasmittakaavassa tai lannoitetehtaita ja biokaasubusseja?Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus järjestivät Tampereella yhteisen biotalousseminaarin, joka starttasi alkuun biotalouden kehittämissuunnitelman laadinnan. Tavoitteena on luoda alan tilannekuva ja vauhdittaa kehittämistoimintaa. Maakuntastrategiassa ala on jo huomioitu.
– Haluamme osallistujia mukaan tähän prosessiin, tuomaan uusia oivalluksia. Pirkanmaalle on mahdollista kehittää biotaloutta liiketoimintana tai innovaatioina, jotka houkuttelevat maakuntaan rahoitusta, kertoi aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie.
Pirkanmaa voisi hyötyä esimerkiksi metsien monipuolisesta hyödyntämisestä ja bioenergian ja ravinnon lisäksi myös kiertotalousajattelun suuntaan avautuvista biotaloutta tukevista kokonaisuuksista.Biotalous on talouden seuraava aalto, uskoi myös Pirkanmaan ELY-keskuksen tutkimusprofessori Tom Frisk puheenvuorossaan.
– Sillä tavoitellaan 100 000 uutta työpaikkaa, josta Pirkanmaalle sijoittuisi yli 10 000. Biotalous parantaa vaihtotasetta ja huoltovarmuutta ja kasvattaa energiaomavaraisuutta. Se on sopusoinnussa kestävän kehityksen kanssa.

Korkean teknologian vientiin näköaloja

Kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma esitteli Pirkanmaan näköaloja.
– Pirkanmaalla on vahvaa metsäteollisuutta. Meillä voisi olla kolmekin biojalostamoa paperitehdasmittakaavassa. Vuoteen 2050 mennessä meillä on saavutettavissa 20 000 työpaikan potentiaali.
– Tällä alalla on referenssejä korkean teknologian viennille. Voisimmeko muuttaa putsarit lannoitetehtaiksi? Korvaisimmeko maakaasun biokaasulla? Käyttäisimmekö biokaasubusseja?  Valkeakosken Säterin vanha tontti voisi toimia potentiaalisena biojalostamona?, Kuisma herätteli ideoita.
Hän muistutti myös, että 30 vuodessa luonnonvarapolitiikka uusii rakenteitaan. Biotalouden lisäksi vesitalous nousee globaalisti yhä merkittävämmäksi – ja konfliktiherkemmäksi.  Kivennäistaloudesta tulee kaivostoimintaa ja fossiilisista polttoaineista irtaudutaan.
Alan koulutus tulee yhä tärkeämmäksi ja edelläkävijyys korostuu siinäkin. – Ekosysteemitieto ja ekologinen ymmärrys tulevat insinööriosaamisen keskiöön.
Toistaiseksi metsätalouden ongelma on , että puolet puun kasvusta jää käyttämättä ja uusi liiketoiminta sijaitsee vielä vanhan alla. Suomesta puuttuvat myös itsenäiset sijoittajaryhmät.Esimerkkinä Kuisma esitteli Kalundborgin alueen, joka on Tanskassa toimiva maailman suurin ekosysteemi.
– Uusille ratkaisuille on kysyntää. Kyseessä on iso ajattelutavan muutos, joka vaikuttaa yhteistyöhön, teknologioihin ja paikallisiin ratkaisuihin. Ja nämä jalostuvat ajan mittaan liiketoimintakonsepteiksi, toimitusjohtaja Suvi Holm Ekokumppanit Oy:stä lisäsi.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>