Narvalaiset puolustavat omaansa

Terveysasema vaatii remonttia, jos palvelut säilyvät Narvassa.

Narvan monitoimitalolla oli torstai-iltana 5. helmikuuta odottava tunnelma. Vesilahden kunnan järjestämä avoin yleisötilaisuus toi paikalle noin kahdeksankymmentä kiinnostunutta kuntalaista. Tilaisuuden aiheena oli Narvan terveysaseman tulevaisuus. Sekä tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Mervi Lumia että Narvan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erno Räsänen ennakoivat illalta vilkasta keskustelua.

Puheenvuoroja pyydettiinkin tilaisuudessa ahkerasti, eikä kahdeksankymmenpäinen joukko jäänyt hiljaiseksi. Napakimmat kommentit kirvoittivat yleisöltä myös aplodeja. Kysymyksiä oli saanut lähetettää jo etukäteen ja niihin vastaamassa oli joukko Vesilahden ja Pirkkalan kuntien viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.

Selvitystyö alkoi valtuustoaloitteesta

Narvan monitoimitalon penkit täyttyivät kun kuntalaiset pääsivät kertomaan mietteitään viranhaltijoille ja luottamushenkilöille.

Eero Laesterän valmisteleman Vesilahden kunnan talouden tasapainottamisohjelman hyväksymisen jälkeen kunnanvaltuustossa tehtiin 26. toukokuuta 2014 valtuustoaloite, jonka myötä päätettiin kartoittaa paketin ulkopuolelle jääneitä kohteita. Näitä kohteita ovat muun muassa Onkemäen koulu, Ahtialan päiväkoti ja Narvan terveysasema. Selvitystä Narvan terveysaseman jatkosta on tehty virkamiestyönä ja siihen on vielä valmisteilla lisäselvityksiä.

Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi muistutti, että kunnan tekemät säästötoimet ovat pakon sanelemia.

– Suunta on oikea, mutta alijäämää tulee. Jo tehdyt säästöpäätökset eivät riitä, vaan pitää joko tehdä säästöjä tai lisätä tuloja. Moni odottaa tulevia eduskuntavaaleja, mutta en usko kuntasektorin saavan niiden myötä lisätuloja.

Paloniemi kertoi, että kriisikunnaksi Vesilahti ei kuitenkaan ole tehtyjen säästöjen ansiosta ajautumassa ja suunta on nyt oikea.

Kunnanvaltuutettu Ari Marttilan mukaan nyt on vasta kiristetty kunnassa löysät pois ja päästy keskivertotilanteeseen.

– Ympäristökunnissakin on tiukkaa. Ei ole käsitelty esimerkiksi Ylämäen koulun lopettamista. Tämä joukkue, joka halusi laittaa uuteen kirjastoon kaksi miljoonaa rahaa, he eivät halunneet säästää, Marttila totesi.

Lääkäreiden saatavuus ongelmana

Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi ei usko tulevien eduskuntavaalienkaan tuovan helpotusta kuntasektorille, vaan niukkuutta jaetaan jatkossakin.

Vesilahden ja Pirkkalan yhteinen perusturvalautakunta on antanut jo lausuntonsa terveysaseman toimintaedellytyksistä. Perusturvalautakunnan mukaan olisi toiminnallisesti järkevää, jos Vesilahdessa olisi kahden terveysaseman sijaan yksi terveysasema. Perusturvajohtaja Paula Paavilainen totesi, että henkilöstön saatavuus pienelle terveysasemalle on vaikeaa ja yksin työskenteleminen on erityisesti nuorille lääkäreille hyvin haastavaa eikä sitä yleisesti suosita. Erityisesti hammaslääkärien saatavuudessa Narvan terveysasemalle on ollut ongelmia.

Jos Narvan terveysasema lakkautetaan, on Kirkonkylän terveysasemalla terveyskeskussairaalan myötä vapautuneet tilat mahdollista saneerata niin, että ne riittävät hammashoitolan lisäksi myös sosiaalitoimelle. Mikäli terveysasema jatkaa, vaativat sen tilat remontointia. Kunnanrakennusmestari Harri Pitkämäen mukaan tarkempia tutkimuksia esimerkiksi sisäilmaongelmista ei ole tehty, mutta tarvittaessa niitä voidaan tehdä.

– Rakennus on oman aikakautensa helmi, eikä siellä ole esimerkiksi toimivaa ilmastointia.

Pirkkalan perusturvajohtaja Paula Paavilainen kertoi, että perusturvalautakunnan mielestä on toiminnallisesti järkevää, jos Vesilahdessa olisi vain yksi terveysasema.

Narvalaiset kaipaavat inhimillisyyttä

Ari Nissinen kysyi tasapainottamisohjelmaa valmistelleelta ohjausryhmältä, mikä olisi Eero Laesterän mukaan säästö Narvan terveysaseman lakkauttamisesta. Ari Perämaa vastasi Nissiselle säästöarvion olleen tuolloin vuonna 2011 noin 5000 euroa vuodessa. Mervi Lumia totesi lisäksi, että yksi selvitystyön tarkoitus on saada euromäärät tarkemmiksi. Paula Paavilaisen mukaan lakkautuksen selvityksessä on kyse eurojen lisäksi myös toiminnallisista seikoista.

Kirsi Nissinen totesi, että Narvassa on esimerkiksi sulkujen aikana pärjätty ilman lääkäriä. Hän ehdotti muiden palveluiden, kuten neuvolan, hammashoitolan, kouluterveydenhoidon ja diabeteshoitajan, säilyttämistä terveysasemalla ja peräänkuulutti samalla järkeistämistä.

Koululaisten hammashoitoon kuljettaminen siirtyy jatkossa vanhempien vastuulle koko kunnassa. Erityisesti kauempana työssäkäyvät kritisoivat päätöstä. Eeva Ylinen antoi esimerkin omasta arjestaan ja kertoi lapsensa käyneen tammikuussa seitsemän kertaa hammashoidossa. Matka Tampereelta Vesilahteen seitsemän kertaa viikossa keskellä päivää on useimmille mahdoton yhtälö.

Monesta suusta kuului, että päättäjien tulisi eurojen sijaan kiinnittää enemmän huomiota inhimillisyyteen. Narvan terveysasemaa käsitellään kunnanvaltuuston kokouksessa 9. maaliskuuta.