Ruoka ei kuumentanut tunteita vaalipaneelissa. Ruuan hinnan alentamiseksi väläyteltiin arvonlisäveron laskua ja kilpailun lisäämistä.

Kauppa kaipaa kilpailua

Panelistien ruuankäsittelytaitoja testattiin leikkimielisellä omenankuorintakilpailulla.

Panelistien ruuankäsittelytaitoja testattiin leikkimielisellä omenankuorintakilpailulla.

Lempäälän-Vesilahden Sanomien ja Aamulehden järjestämä vaalipaneeli puhutti perjantaina 20. maaliskuuta eduskuntavaaliehdokkaita ruoasta. Panelistit pitivät yksissä tuumin kuluttajahintoja liian korkeina ja tuottajahintoja vastaavasti turhan alhaisina. Kahden suuren kauppaketjun, K- ja S-ryhmän, duopoliasemaa pidettiin ongelmallisena.

Sirpa Seppä (kok.) kuitenkin muistutti, että kaksi suurta ketjua kuitenkin harjoittavat yritystoimintaa ja sen tarkoitus on tuottaa voittoa.

– Ketjut työllistävät kymmeniä tuhansia ihmisiä, joten täytyy toivoa että menee jatkossakin hyvin.

Kaupan mittavat investoinnit ovat Juhani Räsäsen (kd.) mielestä suurin syy hintojen nousuun.

Ruuan hinnan alentamiseksi Tiina Heinonen (vas) ehdotti arvonlisäveron laskemista. Hänen mielestään ruuan arvonlisävero osuu pahiten pienituloisten perheiden ruokahankintoihin ja sen laskeminen lisäisi kulutusta ollen siten elvyttävää toimintaa.

Tero Ahlqvist (ps.) oli myös arvonlisäveron alentamisen kannalla. Lisäksi hän poistaisi haittaveroja ja energiaveroja.

Kilpailun lisäämistä kaupan alalle pidettiin tärkeänä ja kilpailun myötä myös kuluttajahinnat laskisivat.

Marjo Mäkinen-Aakula (kesk.) totesi kilpailun lisäämisen olevan kuitenkin hankalaa, koska Suomi on väestömäärältään pieni maa jossa on pitkät välimatkat.

– Verkkokauppa on yksi tulevaisuuden mahdollisuus, mutta se ei toimi tuoretuotteilla kovin hyvin. Peräänkuuluttaisin reilun kaupan kotimaisia tuotteita.

Saana Raatikainen (vihr.) kannatti Mäkinen-Aakulan ehdotusta reilun kaupan kotimaisita tuotteista. Hänestä tuotteiden suoramyyntiä kuluttajille tulisi helpottaa ja saada kaupan välikäsiä pois.

Suuren suosion saaneet lähiruokarenkaat ovat yksi tapa käydä kauppaa suoraan tuottajalta kuluttajalle. Yleisöltä kysyttäessä 41,3 prosenttia piti lähiruokarenkaita parhaana tapana varmistua tuotteiden hyvästä laadusta. 21,7 prosenttia vastaajista taas piti lähiruokarenkaita vastalauseena kaupan keskittymiselle. Pirkanmaalla toimii parhaillaan 13 lähiruokarengasta, joilla on 6000 rekisteröityä ostajaa.

Tuula Petäkoski-Hultin (sd.) mielestä lähiruokarenkaille riittää asiakkaita, koska ihmiset tahtovat mahdollisimman lisäaineetonta ruokaa.

Panelistien mielestä tuottajille kuuluisi suurempi osuus ruuan hinnasta.

Panelistien mielestä tuottajille kuuluisi suurempi osuus ruuan hinnasta.


Lähiruokarenkaita on moitittu ohimeneväksi muoti-ilmiöksi ja samaa pelkää myös Tero Ahlqvist.

– Nämä perustuvat aktiivisiin ihmisiin ja joskus into loppuu. Renkaat ovat työläitä ja niissä on suuri etukäteissuunnitelu. En usko että lähiruokarenkaista tulee massailmiötä.

Saana Raatikainen on Ahlqvistin kanssa eri mieltä

– En näe lähiruokarenkaita hetken ilmiönä, eivätkä ne ole kovin monimutkaisia. Tuottaja kertoo tuotteistaan, ihmiset tilaavat ja sitten ne haetaan.

Yliopistolla lähiruokarengas on toiminut jo kaksikymmentä vuotta.

– Uskon, että kun se on kaksikymmentä vuotta toiminut, niin miksei jatkossakin, Raatikainen jatkoi.

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?