Lempäälän-Vesilahden Sanomat, Lempäälän lukio ja Pirkan opisto järjestivät aprillipäivänä Lempäälässä vaalipaneelin. Tilaisuus videoitiin. Puheitakin mielenkiintoisempaa oli seurata esiintyjien sanatonta viestintää.
Pöydän takana istui seitsemän toinen toistaan pätevämpää ehdokasta. Kuusi oli Lempäälästä ja viisi Lempäälän kunnanvaltuustosta.
Panelistit jakautuivat karkeasti ottaen kahteen sukupolveen. Kaikki puhuivat mukavia ja useimmat järkeviä. Yleisvaikutelmaksi jäi, että mitä nuorempi, sitä luovempi. Tosin yhdellä vanhemmallakin oli luovia ajatuksia.
Nuorimmat uskalsivat myöntää, että poliittinen järjestelmä on kriisissä. Vanhempien oli pakko kiistää poliittinen kriisi, koska he ovat itse olleet pitkään politiikkaa tekemässä.
Kaikki tiesivät hyvin, miten Suomen talous saadaan nousuun ja velkaantuminen hallintaan. Mutta miten kunnanvaltuutettu-kansanedustajaehdokkaat ovat onnistuneet Lempäälän talouden hoitamisessa ja velkaantumisen hillinnässä?
Näiden kunnanvaltuutettujen johdolla Lempäälässä on ajauduttu siihen talous- ja velkakriisiin, mitä Lempäälän kunnanjohtaja yritti tilaisuuden aluksi pitkään todistella.
Hääkiven tulevaisuuslaboratorion tietäjät ovat vuosikausia kehitelleet Lempäälään uusia kanavia, siltoja, radan kansia, kävelytasoja, toreja ja voimalaitoksia. Rahaa on palanut ja tulokset ovat kaikkien nähtävissä.
Nuoremman polven kunnanvaltuutettu-kansanedustajaehdokas kertoi, että Lempäälän kunnanvaltuutetut ovat olleet pakkoraossa. Politiikka ei ole ollut riittävän avointa. Vaihtoehtoja ei ole avattu keskustelulle. ”Lempäälän lähidemokratia” on toiminut.
Lempäälän vanha kunnanjohtaja ilmoitti, ettei hän ole talouden asiantuntija. Lempäälän huonon taloustilanteen ja voimakkaan velkaantumisen vuoksi hän ilmoitti käynnistävänsä ennen lähtöään saneerausohjelman ja veroprosentin noston valmistelun.
Markku Leino
varatuomari, Lempäälä
