Panelistit kiittelivät lukiolaisten huolella tehtyjä alustuksia aiheisiin.
Lempäälän-Vesilahden Sanomat, Pirkan opisto ja Lempäälän lukio järjestivät Lempäälän oman vaalipaneelin aprillipäivänä 1. huhtikuuta. Paneeli alkoi kunnanjohtaja Olli Viitasaaren puheenvuorolla Lempäälän nykyisistä ja tulevista haasteista.
Olli Viitasaari aikoo ennen eläköitymistään käynnistää Lempäälässä säästötalkoot.
Kasvusta ja monesta muusta seikasta johtuva huono taloustilanne Lempäälässä huolettaa Viitasaarta. Hän aikoo vaikuttaa vielä ennen eläköitymistään siihen, että kunnassa käynnistetään saneerausohjelma.
– Vuosikate ei riitä poistoihin ja siitä seuraa voimakas velkaantuminen. On erittäin oleellinen asia, että saadaan asenne muutettua ja yhdessä hyväksytään se, että nyt on pakko tehdä jotain. En tarkoita pelkästään säästöohjelmaa ja karsimista, vaan myös toimintojen tehostamista ja tulopohjan vahvistamista.
Viitasaari toivoo saneerausohjelmalle laajaa tukea valtuustolta. Menokurin tulee olla tiukempi eikä viime vuoden tilinpäätöksessä nähtyjä yllättäviä budjettiylityksiä saa tulla. Hänen mukaansa ohjelman valmisteluun ei tarvita luottamushenkilötyöryhmää, vaan kunnanhallituksen tulisi säilyttää siinä aktiivinen ote.
– En missään tapauksessa suosittele tähän yhteyteen lomautuksia tai irtisanomisia. Ne ovat motivontikeinoina huonoja. Ne eivät ole poissuljettuja, mutta niitä ei kannata kovin usein lähteä toteuttamaan näiden kielteisten seurausten takia.
Pääasiallisena syynä kuntien velkaantumiseen Viitasaari pitää niille valtion taholta sälytettyjä ja jatkuvasti lisääntyviä tehtäviä sekä leikattuja valtionosuuksia.
Kunnanjohtajan mieleen eivät suunnitellut sote-kuviot ole. Hänestä maakuntamalli ei ole demokraattinen.
– Ei siis ihme, jos veroprosentit jatkavat nousuaan. Meillä se on myös taas kerran edessä, koska en usko, että saneerausohjelmillakaan sitä voidaan välttää. Se on tietysti selvää, ettei tuloveroprosentin nosto yksin mitään ratkaise. Se ei ole niin hyvä keino, että sillä tämä olisi hoidettu.
Viitasaaresta näyttää selvältä, että uusi sote-esitys tulee uudelle eduskunnalle nopeasti käsiteltäväksi. Hän näkee maakuntamallin ongelmallisena Lempäälälle, eikä pidä sitä demokraattisena.
– Maakuntamalli on hyvä tapa taata pikkukuntien itsenäisyys, mutta Lempäälän ja muiden isompien kuntien kannalta se on melko ongelmallinen, koska puolet omasta päätösvallasta häviää. Ei sinne kovin montaa lempääläläistä pääse meidän asioitamme ajamaan. Se on varma, että juuri minkäänlaista omistajaohjausta siellä ei tule olemaan. Vedotaan siihen, että meillä on vaaleilla valittu valtuusto.
Viitasaari muistutti, että Lempäälä on pystynyt tuottamaan sote-palvelunsa erittäin edullisesti ja tehokkaasti itse. Vaativa erikoissairaanhoito tulisi hänen mukaansa kuitenkin siirtää valtion hoidettavaksi.
– Uuden hallituksen ja eduskunnan tulisi miettiä, voidaanko luopua tästä täydellisestä sote-asioiden integraation tavoittelusta. Mikäli iso kuntayhtymä tai maakuntamalli on ihan pakko pistää pystyyn sille tulisi siirtää vain vaativimmat sosiaalipalvelut.
Kuntien väliselle yhteistyölle sanotaan kyllä
Lukiolla järjestetty vaalipaneeli keräsi yleisöksi pääosin lukiolaisia.
Itse vaalipaneeli oli jaettu osioihin, joihin lukiolaiset olivat valmistelleet alustukset. Riku Väisäsen, Matti Korolaisen ja Kari Pusan johdolla panelistit keskustelivat niin politiikasta, koulutuksesta, kuntaliitoksista ja -taloudesta, vapaasta sivistystyöstä, alkoholista ja työstä.
Kaikki panelistit olivat valmiita puolustamaan oman nykyisen asuinkuntansa itsenäisyyttä. Hyvän yhteistyön tarvetta kuntien välillä kuitenkin painotettiin.
– Kuntien yhteistyössä on paljon potentiaalia. Esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudulla on maankäyttö-, asumisen- ja liikenteen suunnitelma, joka on oleellinen yhteistyön alue, koska liikenne ei tunne kuntarajoja ja pendelöidään ja liikutaan yli kuntarajojen. Palvelutuotannossa suuruuden ekonomia ei ole ratkaisu. Todistettavasti Lempäälä tuottaa edullisesti palveluja ja rakenteet sekä toimintatavat ovat ketteriä, totesi Saana Raatikainen (vihr.).
Juha Kuisma (kesk.) painotti, että kuntaliitosten tulee olla lähtökohtaisesti vapaaehtoisia.
– Kuntien luonne tulee muuttumaan. Me emme näistä ikääntyvän väestön palvelukysymyksistä ja terveydenhoidon ja -huollon kysymyksistä selviä, ellemme mieti sitä, minkä kunnanjohtaja aiemmin rankasti teilasi. Itse uskon siihen, että kun kaikkialla muuallakin Euroopassa on maakuntapohjainen ratkaisu toteutettu, niin kyllä se toimii Suomessakin. Jos vain vastustetaan kaikkea, niin silloin ainakin joudumme vaikeuksiin.
Tuula Petäkoski-Hultin (sd.) mukaan maakuntapohjainen malli on ongelmallinen ja sitä pitäisi kehittää suppeammasta
Panelistien mielipiteitä tiedusteltiin niin keskioluen siirtämisestä Alkoon kuin polittisen järjestelmän kriisistäkin.
näkökulmasta.
– Maakuntapohjaista mallia en kannata siinä muodossa, jossa me tällä hetkellä tunnemme sen. Jos siihen mennään, niin sitä pitää kehittää. Esimerkiksi Ruotsissa on tämä malli ja lisäksi raha seuraa potilasta -malli ja se toimii isojen kaupunkien alueilla, jossa terveydenhuollon palveluilla on vaihtoehtoja. Sellaisilla alueilla, joissa vaihtoehtoja ei ole, niin se ei oikein toimi.
Aleksi Kopponen (kok.) haastoi yleisön ajatusmaailmaa perinteisestä kunnasta.
– Kannatan sitä, että Lempäälä pysyy Lempäälänä, mutta näen Tampereen alueen yhtenä isona talousalueena, jonka pitää pelata yhteen hiileen. Siihen liittyy esimerkiksi Tampere-Pirkkala -lentokenttä, joka on meidän yhteinen iso juttu.
Panelistit pitäisivät keskioluen kioskeissa
Keskioluen poistamista ruokakaupoista kannatti panelisteista Riitta Kuismanen (kd.).
– Ei tule ongelmaksi saada alkoholia, vaikka se siirrettäisiin alkoihin. Siirto vaikuttaisi niihin heikkoihin, jotka eivät pysty alkoholia vastustamaan.
Muut panelistit olivat Kuismasen kanssa eri linjoilla.
– Mielestäni miedot viinitkin pitäisi olla ruokakaupassa, Tuula Petäkoski-Hult totesi.
Veijo Niemi (ps.) muistutti, että keskiolut on kuitenkin huumekoukkua pienempi ongelma.
– Perustotuus on, että jos otettaisiin keskiolutkin pois kioskeista ja kaupoista, niin sen jälkeen olisi valtava määrä kioskiyrittäjiä työttöminä. Jos lähdemme kauheasti tällaisia asioita rajoittamaan, niin kyllä nyt jo näkyy omassa työssäni siellä missä nuoret kiertävät, ettei siellä näy mäyräkoirapäällisiä ynnä muita. Se on tuonut mukanaan varsinkin viikonloppuisin tapahtuvan kannabiksen ja myös kovempien huumeiden käytön.
Vaalipaneelin aluksi panelistit saivat esitellä itsensä ja omakuvansa. Kuvassa näkyy Hannu Lehikoisen (vas.) näkemys itsestään.
Hannu Lehikoisen (vas.) mielestä aikuiskontrolli ei toimi, mutta enemmän häntä huolettaa ymmärrys alaikäisten alkoholinkäyttöä kohtaan.
– Meidän pitäisi pitää tiukemmin kiinni siitä, etteivät nuoret ja lapset joudu alkoholin kanssa tekemisiin. Vanhempien juomista on suhteellisen vaikea hillitä millään keinoilla.
Viimeisimmät kommentit