Talous nousuun budjettikurilla ja yhteistyöllä

Lempäälän yrittäjien lahjoittamat kunnanjohtajan käädyt vaihtoivat omistajaa valtuuston kokouksessa 27. toukokuuta. Olli Viitasaari luovutti käädyt kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuismalle, joka ripusti ne edelleen Heidi Rämön kaulaan.

Kuisma kehui vuolaasti väistyvän kunnanjohtajan diplomaattisia taitoja ja kertoi tämän nauttivan arvostusta laajalti.

– Kunnanjohtajalla on oltava sen verran poliittista silmää, että hän pystyy ennakoimaan mikä asia milloinkin menee läpi ja miten eteen tulevista asioista kannatta keskustella. Me kaikki tiedämme, että Olli Viitasaarella on kaikkia näitä taitoja. Se on Lempäälän onni.

Kuisma muisteli Viitasaaren lausahduksia, jotka kuvaavat häntä ja hänen tapaansa toimia.

– Valtuustossa oli harvinaisesti huono hetki. Saunanlämmitystermein voisi sanoa, että oli kitkua ilmassa. Tässä tilanteessa Olli totesi tuolta pöydän takaa hiukan ehkää turhautuneena: ”Siitähän se kaikki riippuu kuinka te toisianne kohtelette”. Ymmärrän tämän lauseen niin, että luottamus lisää luottamusta, sanottu sana pitää. yhteistyö lisää yhteistyötä, kaikkia kohdellaan tasavertaisesti eikä kunnallispolitiikassa ole oppositiota.

Myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult nosti esiin Viitasaaren kunnanjohtajalle sopivaa sovittelevaa luonnetta.

– Olli Viitasarella on luontainen ominaisuus löytää kompromissiehdotuksia ja sovitteluratkaisuja neuvottelupöytään. Sitä me tietenkin toivomme myös uudelta kunnanjohtajalta.

Talousjohtajalta synkät terveiset

Talousjohtaja Kari Auvisen terveiset valtuustolle eivät olleet muuttuneet sitten viime maaliskuun. Kunnan talouden tervehdyttämisen tarve on suuri. Lempäälän käyttötalouden nettomenot kasvoivat 4,5 prosenttia, kun muutostalousarviossa arvioitu kasvu oli 3,2 prosenttia. Investointeihin ja lainojen lyhennyksiin käytettävä vuosikate vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli vain 4,4 miljoonaa euroa, eli 196 euroa asukasta kohti.

Tilikauden alijäämä kokonaisuudessaan on vajaat 4,6 miljoonaa euroa.

– Taantuvan talouden kanssa askarointi ja pärjääminen ei näytä olevan meidän leipälajimme. Meillä puuttuu valmiutta niin nopeaan reagointiin, jota kunnan talouden taantuma olisi pakottanut meidät tekemään. Haastavaa on se, että vuoden 2015 osalta tervehdyttämisen tarve on vieläkin suurempi, Auvinen totesi.

– En olisi voinut kuvitella vielä 2014 maaliskuussa, että kokonaisverotulojen kasvu 2013 vuoteen verrattuna painuu miinusmerkkiseksi. Kokonaisverotulot, siis kunnallisverotulot, yhteisöverotulot ja kiinteistöverotulot mukaan lukien kunnan verotulojen kasvu oli -0,4 prosenttia. Kaukana ovat ne ajat, jolloin meidän verotulojemme kasvu takasi mahdollisuudet resursoida palveluihin tai investointeihin parhaimpina vuosina jopa 5-10 prosenttia lisää.

Auvinen arvioi, että Lempäälän tilinnpäätöksen tunnusluvut heikkenivät suhteelisesti eniten koko seutukunnassa. Hän ei kuitenkaan lähtisi rakentamaan tulevaisuutta tervehdyttämisohjelmien varaan, vaan toivoo valtuuston toimien ja seurannan riittävän.

Tarkastuslautakunnalla huomauttamista

Tarkastuslautakunta huomauttaa talousarvion ylittymisestä useilla tehtäväalueilla. Ylitykset olivat merkittäviä ja tapahtuivat muutostalousarviossa tehdyistä tarkistuksista huolimatta. Nykyistä tiukempi menokuri on tarkastuslautakunnankin mukaan tarpeen.

Suurimmatt talousarvioylitykset tapahtuivat sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen tehtäväalueilla. Sosiaali- ja terveystoimen menot ylittivät talousarvion 1,9 prosentilla, eli 1,2 ,miljoonalla eurolla. Suurimmat ylitykset tapahtuivat erikoissairaanhoidon, perhetyön ja toimeentuloturvan sekä vammaispalveluiden tehtäväalueilla.

Erikoissairaanhoidon määrärahaylityksen syy on pääosin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toteutumatta jääneet säästöt ja kalliin hoidon kustannusten ennakomattomalla kasvulla. Muilla tehtäväalueilla syitä ylityksiin olivat toimeentulotukimenojen kasvu, lisääntyneet ostopalvelut sekä vammaisten asumispalveluiden ja henkilökohtaisten avustajien käytön tarpeen odottamaton kasvu.

Sivistystoimen määrärahaylitykset johtuivat muun muassa kasvaneesta oppilasmäärästä, erittäin vaativan erityisopetuksen tarpeen kasvusta, runsaasta perhevapaiden määrästä ja koulukuljetusten määrän sekä kustannusten kasvusta.

Valtuustoryhmät talouden kimppuun yhteistyöllä

Ryhmäpuheenvuoroissa Kari Virtanen (sd.) peräänkuulutti kunnan väkiluvun kasvun ponnekkaampaa suitsimista.

– Maapoliittinen ohjelma on yksi tärkeimpiä toimia Lempäälän kunnan talouden saattamiseksi uudelle uralle. Myös uusinvestoinnit on saatava hallintaan niin, että investointien taso on sovitettu Lempäälän kunnan maksukykyyn.

Virtasen kanssa samoilla linjoilla oli Vihreiden Saana Raatikainen.

– Meillä ei ole ollut riittävästi hallussa se, mihin ihmiset muuttavat, vaan siellä on aina ollut pulaa koulupaikoista tai päiväkodeista. Toivomme ryhmänä, että maapoliittisen ohjelman kanssa edettäisiin ripeämmin.

Raatikainen toivoo myös, että kuntalaiset otettaisiin enenevissä määrin mukaan ideoimaan sitä, miten talous saadaan Lempäälässä kuntoon.

– Toivottavasti osalllistava budjetointi ja kuntalaisilta kysyminen esimerkiksi lähidemokratia toiminnan kautta tuovat lisää ideoita siihen, miten hankalasta tilanteesta päästään eteenpäin.

Heikki Hakala (kok.) muistuti, että talous lähtee nousuun vain yhteistyöllä.

– Meidän on otettava talous sillä tavalla haltuun, että mietimme kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden projektilla muutakin kuin tätä keskustaa. On tehtävä yhdessä työtä ja on oltava suunnitelmallista työtä mihin suuntaan mennään.

– Pelkkä luottamushenkilöiden sitoutuminen budjettiraameihin ei riitä, vaan sitä tarvitaan myös virkamiehiltä, totesi Katja Koropela (kd.) ja peräänkuulutti tiukempaa valvontaa budjetille.

 Reijo Jakovuoren (ps.) lääkitsisi taloutta ainakin investointien priorisoinnilla. Vasemmistoliiton Hannu Lehikoinen taas vähentäisi palveluiden ostoja.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?