Mitä nuoret tänään, sitä yhteiskunta huomenna

Pirkanmaan Kristillisdemokraatit kantaa huolta nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista ja mielenterveyspalveluiden toimimattomuudesta.

THL:n tilastojen mukaan mielenterveysongelmat tuplaantuvat lapsuudesta nuoruusikään siirryttäessä. Jopa 50–60 % 21-vuotiaista on kärsinyt mielenterveysongelmista jossain elämänsä vaiheessa. Alle 35-vuotiaiden eläköityminen mielenterveysongelmien takia maksaa yhteiskunnalle noin viisi miljardia euroa vuodessa. Ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen hoitoon pääsyn turvaaminen maksaisivat itsensä takaisin moninkertaisesti. Tämän päivän nuorten mielenterveysongelmat ovat edellä mainittujen lukujen valossa luokiteltavissa jo kansantaudiksi.

Laitoshoitoa on viime vuosina purettu ahkerasti, mutta tilalle ei ole tullut riittävästi tehokkaita avopalveluita. Hoitoon pääsy on edelleen hankalaa ja jonot ovat pitkiä. Vastuu hoidosta sälytetään liikaa nuorelle itselleen ja toisaalta myös vanhemmille. Nuorella on ilman perusteluja mahdollisuus kieltäytyä terapiasta, vaikka sille olisi selkeä tarve ja se voisi ehkäistä ongelmien lisääntymistä. Harva yläkouluikäinen on innokas vapaaehtoisesti menemään terapiaan, mutta ei ole silti kykenevä tekemään näin suurta omaa terveyttään koskevaa päätöstä.

Myös hoitoketjujen toimimattomuus luo omat haasteensa. Laitoksesta kotiutunut nuori jää ilman säännöllistä seurantaa tai se kuitataan 15 minuutin mittaisella lääkärin vastaanotolla parin viikon välein. Psykoosin jälkihoitoa ei käytännössä ole ja nuoren kuntoutuminen jää vanhempien vastuulle. Mikäli huoltajilla ei ole tietoa palveluista ja voimavaroja niiden hakemiseen (ja ajoittain vaatimiseen), nuori jää ilman hoitoa. Julkisen sektorin palvelut ovat osoittautuneet siis  riittämättömiksi.

Mielenterveysongelmista kärsiville nuorille on ominaista monien eri ongelmien samanaikainen esiintyminen. Näitä ongelmia ei omainen eikä kukaan ammattilainenkaan voi yksin ratkaista. Tarvitaan saumatonta yhteistyötä nuoren lähiyhteisön, etsivän nuorisotyön, lastensuojelun, psykiatrian, koulun ja kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa, jotta nykyiseen tilanteeseen pystyttäisiin puuttumaan.  Erityisen huolestuttavaa on kouluverkoston karsiminen, sillä se lisää koulupudokkaiden määrää sekä johtaa syrjäytymiseen ja mielenterveysongelmien lisääntymiseen. Kuntoutuminen ja paluu yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi ei tapahdu eristämällä ja poissulkemalla. Nuoren on päästävä pois passiivisesta objektin roolistaan oman elämänsä subjektiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erilaisille oppijoille mahdollistetaan toimiva koulutuspolku, esim. integroimalla työelämäharjoittelu ja teoria. Kuntoutuva nuori ei yleensä kykene kokopäiväiseen työhön vaan tarvitsee asteittaisen siirtymisen kokoaikatyöhön.

Se, miten nuoremme voi tänään, kertoo siitä, miten yhteiskuntamme voi tulevaisuudessa. Nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan meitä kaikkia.

 

KD:n Pirkanmaan piirin puolesta,

Katja Korpela, Kauko Turunen ja Susanna Palomäki

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>