Maakunta veisi vallan mennessään

Pitkän linjan demarit Kari  Virtanen ja Tuula Petäkoski-Hult pitävät Lempäälän poliittista kulttuuria vahvuutena. Lempäälässä osataan keskustelemalla löytää puolueiden kesken yhteinen tahtotila.

Pitkän linjan demarit Kari Virtanen ja Tuula Petäkoski-Hult pitävät Lempäälän poliittista kulttuuria vahvuutena. Lempäälässä osataan keskustelemalla löytää puolueiden kesken yhteinen tahtotila.

Kuntavaalit 2017-sarjassa puolueiden edustajat ottavat kantaa ajankohtaisiin valtakunnan ja paikallisiin aiheisiin.
Ensimmäisenä ovat vuorossa vuorossa SDP:n Tuula Petäkoski-Hult ja Kari Virtanen.

 

Miten kuntalaisten oikeudet turvataan maakunnallisessa sote-mallissa? Siitä ovat huolissaan Lempäälän kärkidemarit. Kunnan keskustahankkeessa on heidän mielestään siirryttävä visioista tekemisen tielle.

Lempääläiset pitkän linjan SDP:n vaikuttajat Tuula Petäkoski-Hult ja Kari Virtanen katsovat Lempäälän vinkkelistä yhtäältä luottavaisesti tulevaisuuteen ja toisaalta seuraavat tarkalla silmällä istuvan hallituksen päätöksiä.
Erityisesti nyt kiinnostaa hallituksen tuleva sote-malli, joka herättää paljon kysymyksiä.
– Maakuntamallia pukkaa, Kari Virtanen epäilee ja on huolissaan kunnallisen demokratian tulevaisuudesta.
– Jos käydään maakuntavaalit kuntavaalien yhteydessä, ketkä ovat ehdokkaina, ovatko samat, ainakin osa on. Entä onnistutaanko maakunnasta saamaan ehdokkaita läpi vai meneekö kaikki keskuskaupungille. Tuleeko jotakin, mikä takaa esimerkiksi kihniöläisten demokratian toimivuuden vai menevätkö kihniöläiselle ehdokkalle annetut äänet hukkaan.
Tärkeitä ovat myös vaalien teemat.  Soten lisäksi maakunnalle saattaa valahtaa paljon muutakin, mistä nyt päätetään paikallisesti.
–  Kun katsotaan pidemmälle, pelkään, että tämä on välivaihe. Pikku hiljaa maakunnan valtaa lisätään. Paljon puhuttu paikallinen vaikuttaminen on tätä kautta uhattuna, samoin kuntalaisten oikeudet, Virtanen pohtii

Lempäälän kunnan lähivuosien suurin hanke on keskustan kehittäminen.
– Kun Tampere kehittyy, se vaikuttaa myönteisesti ympäristöön. Sama pätee Lempäälän keskustaan. Kehittyminen säteilee muuhunkin Lempäälään, Kari Virtanen sanoo.
Keskustan kehittämisestä on puhuttu vuosikymmeniä.
– On puhuttu, suunniteltu ja visioitu. Nyt pitää päästä eteenpäin eikä junnata paikallaan. Liikkeelle lähteminen vaatii merkittävää kunnan sitoutumista. Jos kunta ei sitoudu, eivät muutkaan sitä tee.
Kunnan puolelta keskeinen hanke on uusi kirjasto – tai oikeasti monitoimirakennus.
Tilojen suunnitteluun on nimetty ohjausryhmä ja kuntalaisten osallistaminen on toteutettu laajennetulla ohjausryhmällä, joka on käynyt tutustumassa vastaavankaltaisiin toteutuksiin muun muassa Seinäjoella, Kangasalla ja Pirkkalassa. Ökyrakentamista ei Lempäälään ole tulossa.
– Lempäälän investoinnit ovat realistisia, selvästi ihmisten arkeen sopivia, ei ole ollut mitään pröystäilevää tai prameaa, Petäkoski-Hult linjaa.
Hän painottaa uuden keskustan monipuolisuutta.
– Keskustassa pitää olla monipuolinen asukasrakenne ja monipuolisia toimijoita, asioita ja palveluja, jotka puhuttelevat eri ikäryhmiä.  Tarjolla pitää olla niin omistus- kuin vuokra-asuntoja.
Petäkoski-Hult kaipaa arkkitehdeilta uusia näkökulmia asumiseen.
– Toivon, että löydetään rohkeita, uusia näkemyksiä. Millaista voisi olla omakotimainen asuminen kerrostalossa, kappale pihamaata terassilla tai iso yhteinen, puutarhamainen olohuone katolla, missä voidaan viettää yhdessä aikaa.
– Odotan suunnittelijoilta luovuttaa ja innovatiivisuutta. Suomen luovin kunta voisi tässä olla hyvä tavoite.
Petäkoski-Hult muistuttaa, että keskustan alueella on jo nyt paljon tehtävissä viihtyisyyden kohentamiseksi. Hän kävi hiljattain katsomassa joitakin keskustan kohteita tyttärensä pyynnöstä
– Oli helppo todeta, että keskustassa voidaan tehdä paljon jo nyt viihtyisyyden ja eri kohteiden löytämiseksi.
– Tuoreet lempääläiset eivät välttämättä löydä historiallisia rakennuksiamme tai havaitse niitä. Esimerkiksi pullomakasiinin historia on monille pitkäänkin paikkakunnalla asuneille vieras.
Paikkojen historia ja nimistön tausta ovat vieraita myös osalle tuoreempaa valmistelevaa viranhaltijakuntaa.
– Lempäälän keskustasta on hävinnyt paljon rakennuksia, joiden säilyttämistä olisi voinut miettiä. Nyt on tärkeää katsoa mennyttä historiaa ja tulevaisuutta, kun tarkastellaan, onko jotakin, mitä pitää säilyttää, Petäkoski-Hult sanoo.

Pääministeri Juha Sipilän markkinoima yhteiskuntasopimus on kuumentanut tunteita järjestöpuolella. Kari Virtanen ei ole tyytyväinen tapaan, jolla sopimus on tuotu keskusteluun.
– Olen duunarina elämäntyöni tehnyt ja nähnyt sen kehityksen, mitä yhteistyöllä ammattiliittojen ja työnantajapuolen kanssa on saatu aikaan. Pitääkö nyt romuttaa tehty työ?
– Hallitus on antanut selvän uhkauksen ja painostanut, että jos ei tehdä niin ja näin, tulee leikkauksia. Jos ei yhteiskuntasopimusta saada aikaan, nyt jo näkyy, että syy pistetään palkansaajapuolelle.
Virtanen pitää nykyistä työntekijöiden ja työnantajien yhteistyömallia toimivanana.
– Joustavasti voidaan toimia. Esimerkkinä Sastamalassa toimiva yritys, jossa kiireisempänä aikana jätetään osa palkasta työaikapankkiin, ja kun on hiljaisempaa, ollaan kotona. Töitä tehdään myös viikonloppuisin tilanteen mukaan.
– Jos yhteistoimintaa lähdetään viemään alaspäin, niin mikä vaikutus sillä on ihmisten motivaatioon. Olen sitä mieltä, että töihin mennään tekemään töitä.
– Ettei nyt vain luoda tilanne, jossa toinen on tekevinään ja toinen maksavinaan. Lopulta kuitenkin on kysymys siitä, onko niillä kappaleilla, mitä koneesta tulee, kysyntää.

Vaikka valtakunnan taso puhuttaa, SDP valtuustoryhmänä keskittyy Lempäälän asioihin.
– Tehdään töitä Lempäälän eteen. Se on tärkein näkökulma ja kärkenä myös valtakunnallisessa vaikuttamisessa. Usein hyvässä yhteistyössä seutukunnan kuntien ja Tampereenkin kanssa, Kari Virtanen sanoo.
Puoluepolitiikka kuuluu myös kuntakenttään ja ilmenee demarikaksikon mukaan omien näkemysten ja näkökulmien esilletuomisena.
– Eri näkemyksistä muodostuu yhteinen näkemys. Lempäälässä on tässä onnistuttu hyvin. Kun riittävästi keskustellaan, löytyy yhteinen tahtotila, Kari Virtanen sanoo.
– Jotkut kokevat ongelmaksi, että ei ole oppositiota eikä valtuustosta taistella, olla erimielisiä. Lempäälässä on kuitenkin lähdetty siitä, että päämääränä on yhteinen näkemys ja että kaikki pelaa.
Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Lempäälän kunnanhallituksessa on, poikkeuksena moneen muuhun kuntaan, edustus kaikista puolueista ja määrättyjä valintoja tehdään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Tuleviin 2017 kuntavaaleihin demarit valmistautuvat pikku hiljaa.
– Pidetään kesä lomaa ja syksyllä mietitään. Ei ole syytä kiihdyttää liian aikaisin, jottei mene hapoille, Virtanen sanoo.
Vaalien välissä vaalityötä tehdään markkinoilla ja yhdistyksen yleisötilaisuuksissa. Kentän ääntä kuunnellaan herkällä korvalla.
Nyt seurataan eritoten, miten hallituspuolueiden lupaukset ja hallituksen säästöpäätökset viedään toteutukseen.
– Luotamme siihen, että jos jotain epäsuotuisaa Lempäälälle ilmenee, syntyy samanlainen, puoluerajat ylittävä yhteistyö kuin pakkoliitosasiassa aikaisemmin, Petäkoski-Hult toteaa.

Teksti: Kari Pusa. Kuva: Katariina Onnela

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>