Käsillä on vuoden valoisin aika juhannus. Juhannusjuhlaan liittyy pitkäaikaisia perinteitä ja tapoja, kuten juhannuskokot, joita on Suomessa poltettu jo yli sadan vuoden ajan. Juhlan lähestyessä Pirkanmaan pelastuslaitos palauttaa mieliin muutamia asioita, jotka muistamalla voi säästyä ikäviltä yllätyksiltä ja juhlinnasta sekä koko tulevasta lomailukaudesta jää hyvä mieli.
Avotulen käyttöön liittyy aina riski
Avotulen, jollaiseksi katsotaan mm. nuotio, risujen- ja puutarhajätteen poltto sekä juhannuskokko, käsittelyssä on keliolosuhteista riippumatta aina tietty riski. Palovaaran sekä poltosta ympäristöön aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi on avotulen käsittelyä rajoitettu erilaisilla säädöksillä. Toisen omistamalle maalle avotulen teko ilman lupaa tai pakottavaa tarvetta on aina kiellettyä. Kuivissa olosuhteissa ja erityisesti metsäpalovaroituksen aikana avotulen tekeminen on lisäksi kiellettyä metsään tai sen välittömään läheisyyteen. Metsän, rakennusten ja muiden syttyvien kohteiden läheisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös mahdolliset heitteet ja kipinät, jotka voivat kulkeutua tuulen mukana hyvinkin pitkiä matkoja. Kuntakohtaisesti avotulen tekoa koskevat ohjeet voit tarkistaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen internetsivujen ohjeista juhannuskokon polttajalle.
Kokkoa rakennettaessa on muistettava, että kunnalliset jätehuoltomääräykset kieltävät jätteen polttamisen. Ainoastaan kuivien risujen, oksien ja vastaavan puhtaan puutavaran polttaminen on sallittua. Jos juhannuskokko rakennetaan veden päälle, on rakennelma kiinnitettävä siten, ettei kokon palamisen jälkeen palamaton aines pääse ajelehtimaan järvelle.
Jos olosuhteet ovat avotulen sytyttämiselle suotuisat, on vielä hankittava maanomistajan lupa, valittava turvallinen paikka, joka on riittävän kaukana metsästä, rakennuksista sekä linjoista, poltettava vain ”puhtaita” polttamiseen kelpaavia aineita, varauduttava alkusammutukseen, oltava käyttämättä sytytysaineena voimakkaasti kaasuuntuvia aineita, kuten bensiiniä, valvottava palopaikkaa loppuun saakka, siivottava jälkensä ja toimittava selvin päin.
Kokon, tai muun avotulen sytyttäjän on syytä muistaa olevansa vastuussa mahdollisista vahingoista. Juhannuskokoista ei tarvitse ilmoittaa pelastusviranomaiselle.
Grillin kanssa tarkkana
Grilli on sijoitettava tuulensuojaiseen paikkaan. Sytytysnesteen ohjeista näkee, miten vältetään leimahdusvaara sytytettäessä. Grillin kansi suljetaan grillauksen loputtua tai huolehditaan muuten, että hehkuvat hiilet eivät sytytä ympäristöä palamaan.
Nestekaasugrilli sijoitetaan jatkuvasti tuulettuvaan paikkaan sekä suojaan auringolta. Nestekaasupullon lämpötila ei saa nousta yli 40 asteen. Jos havaitsee kaasun hajua, on heti suljettava pulloventtiili ja sammutettava kaikki avotuli, sillä nestekaasu syttyy pienimmästäkin kipinästä.
Kesäasunto turvalliseksi
On huolehdittava, että myös kesäasunnossa on toimivat palovaroittimet. Perheenjäsenten pitää sielläkin tietää hätäpoistumistiet ja alkusammuttimien säilytyspaikat. Nuohous on suoritettava kesäasunnoissa kerran kolmessa vuodessa. On myös huolehdittava, että savuhormit ja tulisijat ovat talven jäljiltä kunnossa.
Onko osoite ja mökin koordinaatit tiedossa? Myös vieraassa paikassa kyläillessä on hyvä olla selvillä lomapaikan osoitteesta ja sijainnista. Hätäkeskuslaitoksella on karttakoordinaattipalvelu osoitteessa http://www.112.fi , josta voi tarkistaa kohteen sijainnin.
