Likka ja limppu

Jollekin kesän lempipaikka on uimaranta. Jollekin toiselle se on pubin terassi. Joku taas tykkää kesällä eniten kieppua betonista valetussa ringissä ja lingota kilon painoista litteätä kiekkoa mahdollisimman pitkälle. Lempääläinen Heini Järventausta on löytänyt kiekonheitosta kesäisen hittilajinsa.
– Kiekkoa olen heittänyt pikkulikasta alkaen, mutta niin sanotusti tosimielessä vasta kolmisen vuotta, ynnää 21-vuotias Lempäälän Kisan Yleisurheilua edustava Järventausta.
Heinin urheilijan ura urkeni oikeaoppisesti monia eri lajeja kokeillen, monipuolisesta liikkumisesta nauttien. Pienenä miellytti ratsastus, koulutasolla myös hiihto. Lajeista kuitenkn kaksi nousi muiden yli: lentopallo ja yleisurheilu.
– Äiti kehotti kokeilemaan lentopalloa, hän on tykännyt aina siitä. Isä puolestaan veti vanhana kiekonheittäjänä yleisurheiluun, missä testasin lähes kaikkia eri lajeja.
Lentopallosta sukeutuikin Heinille kelpo ura, palkintokaapissa on useita nuorten SM-mitaleita ja yksi pelattu SM-liigakausikin LP Kangasalan riveissä. Lentopallon ohella kesäisin repertuaariin kuului yleisurheilu, jossa kiekonheitto alkoi vuosi vuodelta kiehtoa enemmän.
– Oikeastaan ensimmäisen lajivalintani tein peruskoulun jälkeisessä yhteishaussa. Vaihtoehtona olisi ollut meno Sammon urheilulukioon lentopallopainotteiselle linjalle, mutta valitsin Lempäälän lukion. Näin lentiksen pelaaminen huipputasolla alkoi jäädä.
– En koe antaneeni mitään tasoitusta siinä, että ihan lopullinen lajivalinta tapahtui vasta noin 18-vuotiaana. Ehkä voimaharjoittelussa olen ikäisiäni jäljessä, mutta lentiksen puolelta sain monia muita fyysisiä ominaisuuksia kehitettyä, kuten vaikkapa kimmoisuutta.
Tällä hetkellä Heini suhtautuu kiekonheittoon vähintäänkin semivakavasti. Treenejä on kuusi per viikko läpi vuoden. Lihashuoltoa ja venyttelyä pitää tehdä treenien päälle liki päivittäin. Urheilijan elämään kuuluu kiinnittää huomiota myös syömispuoleen.
– Mitään ruokapäiväkirjoja tai vastaavia en pidä, mutta toki perushyvää ja monipuolista ruokaa syön riittävästi. Venytellä pitäsi enemmän, yleensä extravenyttelyyn havahdun, kun lihakset ovat tukossa ja kaipaavat sitä, tukistaa urheilija itseään.
Turboruuvia voi urheilijana kiristää vielä huomattavasti, mutta yleisurheilussa ei pikavoittoja tunneta, vaan hitaasti kiiruhtaen on ainoa kestävä tie menestykseen. Heinin kehitys onkin viime vuosina ollut tasaista.
– Toki nykyennätykseeni voisi tulla useammankin metrin kehitysloikka. Unelmakaareen vaaditaan hyvät olosuhteet sekä kohdilleen osuva tekniikka.
Unelmakaarta Heini tavoittelee ensi lauantaina Tallinnassa alle 22-vuotisten EM-kisojen karsinnassa. Urallaan kolmatta kertaa arvokisoissa kilpaileva urheilija uskoo oppineensa edellisistä Ranskan ja Italian nuorten MM- ja EM-kisoista paljon.
– Arvokisakokemusta löytyy, joten toivottavasti paikan päällä Tallinnassa ei jänskätä ja saan irti tasoni mukaisen suorituksen.
Tämän kauden paras noteeraus on 50,27 ja ennätys puolisen metriä parempi. EM-finaaliin Heini arvioi päästävän noin 52 – 53 metrin kaarella.
– Olen onnellinen kilpailun jälkeen, jos saan kesän parhaan kaaren heitetyksi. Jos se riittää finaalipaikkaan asti, se on plussaa.
Suomessa kiekonheitosta on askel kerallaan tullut maan kovatasoisin heittolaji naisten puolella. Kärkiurheilija Sanna Kämäräisen perässä seitsemän muuta heittäjää on puhkaissut kansallisesti tasokkaan 50 metrin rajan.
– Kiekkoon on tullut hyviä tyyppejä. Keskinäinen kilpailu kehittää myös, lisäksi Kämäräisen Sannan esimerkki innostaa meitä muita, löytää Heini Järventausta kolme selitystä kiekonheiton buumille.
Kansainvälisesti yleisurheilu elää Suomessa laihaa aikaa, pois lukien miesten keihäänheitto. Arvokisojen piste-ehdokkaita on keihäsmiesten ohella vain muutama. Yleisurheilukriitikot moittivat suomalaista systeemiä tietynlaisesta pysähtyneisyydestä.
– Junioreitahan on hurjasti, joten laji kiinnostaa. Varmasti yleisurheilulla olisi mallioppimisen paikka joukkuelajeista ainakin siinä, että nykyihminen kaipaa selvästi yhteisöllisempää toimintaa kuin pelkkää yksin puurtamista.
– Kyllä esimerkksi jääkiekossa on tehty paljon asioita oikein, kun siellä liikkuvat valtavat yleisömassat ja totta kai myös raha. Ainakin markkinointipuolella yleisurheilulla voisi olla yhteistyön paikka vaikka juurikin lätkän kanssa.
– Yleisurheiluhan on huipputasolla aivan upeaa viihdettä kun katsoo esimerkiksi Timanttiliigan kisoja. Laji elää maailmalla vahvasti. Uskon, että tulevina vuosina Suomessakin päästään nousukiitoon, teesittää lajin yksi tulevaisuuden lupauksista, kiekoheittäjä Heini Järventausta.