Säveltäjän uralle eväitä Narvasta ja Rapagondasta

– Tv-sarja Twin Peaksin Angelo Badalamentin sävellystyö on hieno. Pidän myös Quentin Tarantinon ja Aki Kaurismäen tavasta käyttää musiikkia, muusikko ja säveltäjä Petri Nieminen kertoo. Kuva: Katariina Rannaste
– Tv-sarja Twin Peaksin Angelo Badalamentin sävellystyö on hieno. Pidän myös Quentin Tarantinon ja Aki Kaurismäen tavasta käyttää musiikkia, muusikko ja säveltäjä Petri Nieminen kertoo. Kuva: Katariina Rannaste

Petri Nieminen saa innoituksensa musiikista, mutta ovat luovat tauotkin paikallaan. Kesän hän on ottanut lomailun kannalta.

– Joutilaisuus on luovuuden ydinmehua. Olen viime aikoina pyrkinyt downshiftaamaan ja antanut pään toimia itsekseen.

Vesilahtelaissyntyinen Nieminen on säveltäjä ja muusikko, joka on luonut musiikkia niin teatteriin kuin elokuviinkin. Tunnetuimmat elokuvasävellyksensä hän on tehnyt Jarmo Lampelan ohjaamiin elokuviin Joki, Eila, Sairaan kaunis maailma ja Nuoren Wertherin jäljillä.

Petri Nieminen kutsuu itseään vaatimattomasti musiikin sekatyöläiseksi.

– Teatterimuusikon työ on ollut isoin osa muusikon työtäni. Olen toiminut Tampereella teatterimuusikkona vuodesta 1985 saakka. Yli 20 vuotta olin Työväen Teatterissa.

– Tärkeää on myös tamperelaisessa jazz-skenessä toimiminen, saksofonia eri kokoonpanoissa soittava Nieminen kertoo.

Yhteisöllisyys kantaa

Eri yhteisöillä on ollut suuri vaikutus Petri Niemisen musiikilliseen polkuun. Musiikin pariin siivittivät Narvassa järjestetty lasten orkesterikurssi ja Narva Big Band. Pohjaa myöhemmälle uralle loivat myös Lempäälän musiikkipiirit ja Lempäälässä 80-luvulla perustettu nuorisoteatteri Rapagonda.

– Yhteisöllisyys niin Narvassa kuin Lempäälän punk rock -painotteisessa kulttuurissa oli iso tekijä ja voima. Se on jollakin tavalla kantanut niitä ihmisiä eteenpäin, jotka ovat lähteneet tekemään siitä ammattia itselleen, hän pohtii.

Kaikkea klassisesta rockiin

Yrjö Punkari on innostanut monia vesilahtelaisia soittamaan. Myös Petri Nieminen kiittää Punkaria siitä, että hänen ohjauksessaan musiikkiin pääsi perehtymään laaja-alaisesti. Se on myöhemmin ollut Petri Niemiselle tärkeä asia kaikessa ammatillisessa tekemisessä.

– Musiikin tyylilajeja kategorisoidaan aika voimakkaasti monissa yhteyksissä. Narvassa mitään musiikin tyylisuuntaa ei rajoitettu ulkopuolelle, vaan kävimme läpi kaikkea klassisesta vanhaan tanssimusiikkiin ja rockin kautta jazziin. Sillä oli iso merkitys minulle.

– Ymmärsin, että tyylisuunnat ja kategoriat ovat tasa-arvoisia keskenään, ja ratkaisevaa on vain musiikin sisältö ja laatu. Sieltä sain lähtökohdan tekemiselle.

Narvan seuraintalon vinttiin rakennettu studio myös auttoi nuoria musiikinharrastajia.

– Pystyimme tekemään omia demonauhoja samalla kun treenasimme. Sekin opetti näkemään eri puolia musiikin tekemisestä, Nieminen toteaa.

Tuona aikana  muodostui tiivis soittajayhteisö; Ali Baba ja Sulttaanit -niminen puhallinyhtye täyttää ensi vuonna 30 vuotta.

– Yhtye pyörii kaveripohjalta, mutta on sen lisäksi musiikillisesti aika korkeatasoinen. Olemme tehneet joka vuosi katusoittoreissun jonnekin päin Suomea, Petri Nieminen kuvaa.

Rapagonda, pieni menestystarina

1980-luvulla Lempäälässä elettiin vahvaa punkin ja uuden aallon musiikin jatkumokautta. Tuolloin lukion ensimmäistä luokkaa käynyt Petri Nieminen muutti asumaan omilleen.

– Se oli elävän musiikin yhdistysten kulta-aikaa, ja Lempäälässä toimi Lelmu ry, Lempäälän elävän musiikin yhdistys, joka järjesti jatkuvasti keikkatilaisuuksia nuorisobändeille.

Nuorisoteatteri Rapagondassa Nieminen oli mukana musiikintekijänä ja soittajana, ja se oli Niemisen mukaan pieni menestystarina.

– Saimme tehtyä pari hyvää produktioita, joiden kanssa kiersimme esiintymässä. Esitykset herättivät voimakasta vastakaikua.

– Lempäälän silloinen nuorisotyöntekijä, laulajanakin tunnetuksi tullut Kiti Neuvonen oli aluksi Rapagondassa aktiivisesti mukana. Vetäjinä toimivat Esko Vuorio ja Yrjö Juhani Renvall, joista etenkin Renvall  on siivittänyt monen Lempäälästä lähtöisin olevan teatteriammattilaisen uraa, Nieminen kertoo.

– Rapagonda johti myös pitkäaikaiseen yhteistyöhön, kun sen myötä tutustuin muun muassa ohjaajina toimineisiin Mika Lehtiseen ja Jarmo Lampelaan.

Kellontarkkaa säveltämistä

Petri Nieminen on säveltänyt musiikkia elokuviin, tv-sarjoihin ja tv-elokuviin. Elokuvasäveltäminen on kellontarkkaa työtä, hän kertoo.

– Elokuvaa varten sävellettäessä sinulle annetaan tarkka musiikin kesto. Musiikkia saatetaan johonkin kohtaan tarvita 23 sekuntia. Eli asia, minkä musiikilla haluaa kertoa, pitää sovittaa määrämittaan.

– Saan käsikirjoituksen hyvissä ajoin luettavaksi. Kun kuvaukset alkavat, tulen usein vierailleeksi kuvauksissa. Siten näkee henkilöhahmojen kemiat ja fiiliksen, ja saada ideoita, miltä jokin hahmo voisi kuulostaa, minkälainen rytmiikka ja soittimet sopia.

– Pyrin samaistumaan henkilöiden tunteisiin ja ajatusmaailmaan. Olen ajatellut, että on hyvä säveltäessä, jos on läheisriippuvaisen vikaa. Että voi luoda jonkinlaisen tunnesiteen henkilöhahmoihin ja osaa niiden kautta rakentaa musiikkia.

Kun elokuva on kuvattu, Petri Nieminen saa siitä eri leikkausversioita. Lopullisen version ollessa valmis, alkaa tarkka tekeminen. Elokuvasäveltäminen kysyy ennen kaikkea vuorovaikutustaitoja.

– Kun elokuva on loppumiksausvaiheessa, ohjaaja on yksinvaltias. Omiin kappaleisiin ei siksi voi rakastua, mutta on tärkeää, että ne on sydänverellä tehty. Samaistuminen on tärkeä elementti. Pitää olla rakkautta.