Pirkanmaan luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat olleet harvinaisen matalalla. Järvien vedenkorkeuksien lasku on kesällä tavallista, mutta ennätyksellisen kuivan syksyn myötä saavutetaan Pirkanmaan Ely-keskuksen mukaan pian ennätysalhaisia vedenkorkeuksia.
Ppitkä kuivuusjakso on aiheuttanut maaperän kuivumista ja sitä myöten järvien vedenkorkeuksien laskun. Pahimmillaan ollaan yli 30 senttiä ajankohdan keskimääräisiä arvoja alempana. Längelmävedellä ja Mallasvedellä vedenkorkeus on viimeisten 45 vuoden aikana vain ollut viisi kertaa tällä tasolla, vaikka Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta on poikkeuksellisesti rajoitettu vedenkorkeuden alenemisen estämiseksi.
– Maa on nyt erittäin kuiva, ja yksittäiset sateet imeytyvät heti maaperään. Vain pitkäaikaiset sateet voivat saada vedenkorkeudet nousuun, kertoo vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan Ely-keskuksesta.
– Jos järvet jäätyvät nykytasolleen, voi alhainen vesitilavuus edistää happikatoa. Matalat järvet ja lahtialueet kärsivät pahimmin, mikä voi loppukeväästä ilmetä kalakuolemina. Hapen puute pohjanläheisillä alueilla lisää ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä ja siten lisää rehevöitymistä, kertoo erikoistutkija Ämer Bilaletdin.
Myös säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskiarvoja alempana, vaikka juoksutukset ovat jääneet puoleen tavanomaisesta lokakuun juoksutuksesta. Pyhäjärven vedenkorkeus oli marraskuun alussa yhdeksän senttiä pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella.
Pohjavedet laskussa
Vähäsateisen loppukesän ja syksyn myötä maaperä on kuiva ja pohjaveden muodostuminen on jäänyt vähäiseksi. Pohjavesien korkeudet ovatkin pitkän ajan keskiarvossa tai vähän sen alapuolella. Loppuvuodelle tyypillistä pohjavesivarastojen täyttymistä ei ole kuivuuden vuoksi näköpiirissä.
– Mikäli kuivuusjakso jatkuu ja sateita ei saada ennen talven tuloa, joillakin alueilla kaivoja uhkaa kuivuminen, kertoo ylitarkastaja Merja Antikainen.
Viimeisimmät kommentit