Tuulihaukalla, virolaisten ”tuuletallajalla” menee hyvin. Varttuneemmat luontoharrastajat muistavat, kuinka laji taantui lähes harvinaisuudeksi 70 – luvulla mahdollisesti ympäristömyrkkyjen seurauksena.
Nykyään tuulihaukka on ilahduttavan yleinen näky kaikkialla avomailla. Pikkunisäkkäitä pellon yllä tähystävällä ja paikallaan tuulta polkevalla poutahaukalla on kyky paikallistaa myyrät korkeastakin heinikosta niiden virtsajälkien heijastaman ultraviolettivalon avulla. Kesän kuluessa tuulihaukkaemot rahtaavat satoja myyriä poikasilleen, joten syystäkin tuulihaukka on viljelijöiden kaveri. Suonenjoella mansikkaviljelijät asensivat tuulihaukalle 50 pönttöä rastaspelottimeksi.
Tuulihaukkakannan kooksi arvioidaan nykyään jo 7 000 paria. Pirkanmaa on lajin vahvaa esiintymisaluetta.
Lempäälässä tuulihaukalla oli kesällä 16 pönttöpesintää ja Vesilahdessa 27. Tuulihaukka on tullut vuosien varrella varsin tutuksi, sillä omalla tutkimusalueellani Vesilahdesta Laviaan saakka on kaikkiaan 430 tuulihaukalle rakennettua erikoispönttöä. Näissä pöntöissä varmistin viime kesänä kaikkiaan 242 pesintää ja rengastin 205 pöntöstä 809 tuulihaukkauntuvikkoa.
Neljän poikasen pesiä oli eniten ( 73 ), viiden poikasen pesiä 69, mutta kuuden poikasen pesiä enää 12. Huippumyyrävuonna tuulihaukalla oli pöntössä 8 poikasta ja silti pönttö oli pullollaan syömättömiä peltomyyriä ylijäämäsaaliina.
Tuulihaukkakannan kasvu näkyy myös rengastusmäärissä, sillä vuosittain rengastetaan maassa yli 10 000 tuulihaukkaa. Hämeenkyrössä rengastamani tuulihaukka kontrolloitiin pesivänä naaraana Lapualla lähes 14 vuoden ikäisenä, mikä on edelleen tuulihaukan rengastuksella todettu ikäennätys.
Rengastuksen suurilla aineistoilla on selvitetty tuulihaukkojen pesäpaikkauskollisuutta. Luomuksen mukaan koiraiden siirtymämatkojen mediaani on kaksi kilometriä ( n= 507 ) ja naaraiden siirtymämatkojen mediaani puolestaan 15 km ( n= 543). Kontrolliaineisto osoittaa, että koiraat asettuvat lähemmäksi aiempaa pesäpaikkaansa kuin naaraat. Silti totesin naaraan asuttavan samaa pönttöä kahtena vuonna peräkkäin lukemalla tutun renkaan linnun jalassa.
Nuoret linnut hajaantuvat laajoille alueille palatessaan muuttomatkalta.
Tuulihaukan syysmuutto alkaa elo-syyskuussa talvehtimisalueilleen Etelä-Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan. Muutamia rengaslöytöjä on saatu Saharan eteläpuoleltakin.
Omista rengaslinnuistani kauimmaisia löytöjä on mm. Kreikasta, Sisiliasta, Algeriasta. Tanskasta saapui ikävä ilmoitus: Tuulihaukkani oli ammuttu Kööpenhaminan lentokentällä lentoturvallisuuden vuoksi! Englannissa tuulihaukkani oli joutunut toisen pedon surmaamaksi ”Killed by sparrowhawk”.
Libyassa talvehtinut ja sairastunut tuulihaukkani kohtasi onnekseen hyvän ihmisen. ” Bird was found sleeping near a car with some injury in the beak. Bird is getting better day by day”. Nokka oli vaurioitunut, mutta lintu kuntoutuu.
Päivi, vesilahtelainen mehiläishaukkanaaras, palasi jälleen talvehtimispaikalleen ennätyksellisen kauas Etelä-Afrikkaan Johannesburgin liepeille, jossa satelliitti paikansi haukan 10. marraskuuta. Päivin pesintä epäonnistui Saastojärvellä kanahaukan syötyä molemmat poikaset. Syysmuutolle Päivi lähti siksi jo 31. heinäkuuta.
Teksti: Hannu Järvinen