Lempäälässä paljon hyödynnettävää

Sääksjärvelle S-marketin taakse entiselle hiekkakentälle valmistuva kaksikerroksinen Otsonmäen päiväkoti on kirjoittajan mukaan ehdottomasti Lempäälän kaunein rakennus. Kuva: Erkki Koivisto
Sääksjärvelle S-marketin taakse entiselle hiekkakentälle valmistuva kaksikerroksinen Otsonmäen päiväkoti on kirjoittajan mukaan ehdottomasti Lempäälän kaunein rakennus. Kuva: Erkki Koivisto

On selvää, että satunnainen kulkija ei Lempäälän keskustan läpi kävellenkin kolmessa minuutissa kulkiessaan tietäisi olevansa keskustassa, jos hän ei näkisi kaunista kirkkoa. Tietenkin tällainen asioiden tila saa keskustan kiinteistöjen omistajat miettimään, miten keskustan arvo säilyisi ja mielellään kasvaisi.

Lempäälän keskustan ehdottomia vahvuuksia ovat rautatiepysäkki  ja joidenkin matkustajajunien pysähtyminen siinä sekä vesistön läheisyys ja sen mahdollistama vesiliikennöinti.

Muita hyödynnettäviä jo nyt olemassa olevia vahvuuksia ovat Pirkanhovi, Ideapark, Kuljun Kartano ja Sääksjärven uusi päiväkoti S-marketin takana. Päiväkoti on ehdottomasti Lempäälän kaunein rakennus. Mikseivät myös jotkut hyvin veden ääreen sijoittuneet majoitus- ja ruokailuyrityksetkin ole periaatteessa nykyihmisen (kuluttajan) näkökulmasta vetovoimatekijöitä.

Ideaparkin kävijämäärä  oli vuonna 2014 7,2 miljoonaa ja liikevaihto 250 miljoonaa euroa ja tilaahan siellä on. Se sijoittui hyvin Suomen kauppakeskusten vertailussa nimenomaan liikevaihtonsa ansiosta. Mitäpä jos  sen kävijämäärää saisi nostettua? Se koituisi varmasti koko seudun hyväksi.  Vaikkapa niin, että radanvarren asukkaille markkinoitaisiin Ideaparkin palveluja. Nythän siellä Halosen tultua on jotakin myös keski-ikäiselle asiakkaalle. Lempäälän asemalla olisi 10 paunulaista odottamassa kauppakeskukseen vietäviä. Sama bussi voisi pyörähtää paluukyytiä tehdessään Sääksjärven kautta.

Myös jo nyt pienimuotoisena toimivien kesäisten musiikki- ja muiden kulttuuritapahtumien ympärille voisi luoda bisnestä.

Olennaista on se, että kuntaa ja kuntalaisia hyödyttävää palveluliiketoimintaa kannattaisi ideoida vaikkapa  Lempäälän Kehitys Oy:ssä. Ja alettaisiin rakentaa lisää kunnan rakennuksia todellisen tarpeen mukaan.

Kuhmossa esimerkiksi  aloitettiin varsin vaatimattomissa puitteissa Kamarimusiikkijuhlat, kunnes niistä tuli niin suosittuja,  että oli perusteita rakentaa Kuhmo-talo, joka nyt kirkon ohella on Kuhmon symboli. Tietysti Kuhmo eroaa täysin muista, vauraiden seutujen kunnista.

Osmo Nieminen