6,4 miljoonan euron alijäämä kurotaan kiinni kahdessa vuodessa

Palveluseteliä pilotoidaan päivähoidossa

Tuula Linnusmäki (vas.) toivoi valtuustolta arvokeskustelua ennen päätöstentekoa. Kuvassa myös Hannu Lehikoinen (vas.), Hannele Lehikoinen (vas.) ja Ville Hämäläinen (vihr.) Kuva: Katariina Onnela

Tuula Linnusmäki (vas.) toivoi valtuustolta arvokeskustelua ennen päätöstentekoa. Kuvassa myös Hannu Lehikoinen (vas.), Hannele Lehikoinen (vas.) ja Ville Hämäläinen (vihr.) Kuva: Katariina Onnela

Lempäälän kunnanvaltuusto päätti 16. joulukuuta pilotoida palvelusetelin käyttöä varhaiskasvatuksessa yhden päiväkodin osalta. Palveluseteli on ennestään kunnassa käytössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kotipalveluissa ja erikoissairaanhoidossa.

Yksityiseen päiväkotiin myönnetyn palvelusetelin arvo on seudulla keskimäärin 600 euroa kuukaudessa. Satapaikkaisen päiväkodin kokonaiskustannus on näin ollen vuosittain noin 720 000 euroa. Lisäksi kunta saa vuokratuloja. Uuden kunnallisen päiväkodin investointikulut olisivat noin 3,5 miljoonaa euroa ja käyttökulut yhtensä noin miljoonan. Tuottoina päiväkoti saa asiakasmaksuja enimmillään noin 200 000 euroa.

Hannu Lehikoinen (vas.) kysyi sivistysjohtaja Nina Lehtiseltä sitoutuuko kunta ohjaamaan yksityiseen päiväkotiin tietyn määrän lapsia. Tuula Linnusmäkeä (vas.) kiinnosti rajaako Lempäälä subjektiivista päivähoito-oikeutta hallituksen toimien mukaisesti. Lehtinen vastasi, että mitään tällaista takuuta päiväkodille ei kunnan puolelta ole tulossa. Subjektiivista päivähoito-oikeutta selvitetään ja perheille tullaan tekemään kysely. Kunta tulee muun muassa tarjoamaan perheille kannustimena erilaisia kerhoja.

Lempäälän kunnan vuoden 2015 alijäämäksi muodostuu 6,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 tulos tulee jäämään noin -2,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi aiempien vuosien suurista investoinneista johtuen.

Kari Virtanen (sd.) kiitteli kunnanjohtaja Heidi Rämöä unilukkarin tehtävien aloittamisesta. Kuva: Katariina Onnela

Kari Virtanen (sd.) kiitteli kunnanjohtaja Heidi Rämöä unilukkarin tehtävien aloittamisesta. Kuva: Katariina Onnela

– Kun sain lautakuntien esitykset alijäämää oli hyvin paljon enemmän. Tästä syystä kunnanjohtajan esitys leikkasi yli miljoonan sellaista mitä lautakuntakäsittelyssä ei vielä ollut. Mikäli emme pysty tähän lukuun, niin tulevaisuusohjelmalta lähtee pohja. Kahdessa vuodessa kuromme alijäämän kokoon ja siihen pitää pystyä. Tämä vaatii paljon ja hyvin erilaista ajattelua kuin aiemmin, kunnanjohtaja Heidi Rämö kertoi.

Jatkossa on lautakuntien painoarvo ja niiden puheenjohtajien vastuu tulee kasvamaan. Rämö muistutti, että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan yhteistyöllä.

Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2016 ja taloussuunnitelman vuosille 2016-2018 yksimielisesti.

– On tärkeää, että jatkossa lautakuntien merkitys kasvaa myös suunnittelussa. Olemme ymmärtäneet, että jatkossa taloutta seurataan jokaisessa lautakunnan kokouksessa ja se on jo kauan peräänkuuluttamamme toimenpide, kiitteli Heikki Hakala (kok.)

Kari Virtanen (sd.) oli tyytyväinen uuden kunnanjohtajan toimiin.

– Meitä valtuutettuja on ravisteltu ja aivan syystä. Myös budjetin valmistelijat ovat olleet yhtäläisessä ravistelussa. Unilukkarin tehtävät on aloitettu määrätietoisesti, kiitos siitä. Vaikka niukuutta jaetaan, niin tulevaisuuteen suuntautuvia satsauksiakin tehdään. Työllistämistoimissa pitää huomioida työllistyminen erityisesti Lempäälän ja lähialueiden yrityksiin. On järkevämpää käyttää rahat kunnassa kuin maksaa Kelalle sakkomaksuja.

Virtanen piti hyvänä asiana, ettei henkilökunnan lomautuksia ole näköpiirissä. Veijo Niemi (ps.) totesi, että kuntalaisille on erityisen hyvä tieto se, ettei mitään lakkauteta.

– Hallintokunnat ovat sitoutuneet ja sitoutetut noudattamaan tiukkoja raameja. Se on tärkeää, muutoin edessä ovat entistä suuremmat säästöt ja veronkorotukset.

Tuula Linnusmäki (vas.) peräänkuulutti arvokeskustelua ennen suuria päätöksiä.

– Olemme siunaamassa isoja sopeutustoimia ja rahallisia leikkauksia. Meitä hämmästyttää se, että me emme ole käyneet arvokeskustelua siitä millä perusteella leikkauksia tehdään. Nämä ovat arvovalintoja, koska ne kirpaisevat eniten heikoimmassa asemassa olevia. Karsastan, että kaikki on niin ihanasti tämän mallin mukaan. Nyt ei vielä voi niin sanoa. Raha ja talous ovat ainoita mistä keskustellaan, mutta voisimmeko joskus pohtia jotain muuta kuin rahaa. Voisiko talousarvioon lisätä arvo-osion?

Hannu Lehikoinen (vas.) oli erityisen huolissaan säästöistä, jotka kohdentuvat kouluun.

Tuula Linnusmäki (vas.) toivoi valtuustolta arvokeskustelua ennen päätöstentekoa. Kuva: Katariina Onnela

Tuula Linnusmäki (vas.) toivoi valtuustolta arvokeskustelua ennen päätöstentekoa. Kuva: Katariina Onnela

– Minulla on iso päättämiskriisi koko tämän kirjan osalta. En tiedä mistä päätän. Ovatko tekstiosat meidän päätöksiämme, joiden mukaan lautakunnat ja viranhaltijat toimivat, vai ovatko ne vain vinkkejä ja viestejä? Olen äärimmäisen huolissani, jos nämä tekstiosat toteutetaan. Kulut ja oppilasmäärä kasvavat jatkuvasti, erityisoppilaiden määrä kasvaa jatkuvasti ja luokkakokojen suurentamista heitetään. Osa opettajista on aika loppu. Tulkaa itse kokeilemaan 25 ekaluokkalaisen opettamista.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>