Folklandia-risteilyllä mukana runsaasti lempääläläisiä

Laiva oli lastattu pelimanneilla, laulajilla ja tanssijoilla

Viulut vinkuivat, helmat paukkuivat ja laulu raikui, kun 2 650 kansanmusiikin ja -tanssin ystävää juhli hyisillä laineilla 8.–9. tammikuuta. Alan suurin talvitapahtuma Folklandia keräsi jo 21. kerran harrastajat ja ystävät risteilylle. Samalla aloitettiin Kansantanssin riemuvuosi 2016, joka juhlii suomalaisen kansantanssin 150. vuotta.

Lempääläläiset Antti ja Siru Koiranen ovat Folklandian vakikävijöitä.

Lempääläläiset Antti ja Siru Koiranen ovat Folklandian vakikävijöitä.

Lempäälä oli jälleen näkyvästi edustettuna: Koiranen Kollektion esiintyi, yhtyeessä mukana myös viime vuoden lopulla valittu Vuoden Väinämöinen, Pekka Mäenpää ja puolisonsa Heini. Siru ja Antti Koiranen jakoivat poikansa Juho-Antti Koirasen muistorahastosta stipendin.

Tuula ja Masa Martikaisen vanavedessä laivalla kulki 48 hengen poppoo oranssit tunnusnauhat päässä. Tuulan viemää -ryhmä on laajentunut vuosi vuodelta ja sillä oli myös yhteistapaaminen. ”Loiske kun maaliin tykittää, niin roiske molarin naamaan jää…” raikui reippaasti Sääksjärven Loiskeen huivit liehuen.

Myös yksi tärkeä valinta kosketti Lempäälää. Kaustisen Vuoden yhtyeeksi valittiin Sakari Kukon vetämä Piirpauke, jossa lyömäsoittajana toimii lempääläläistynyt senegalilainen Ismaila Sané.

Koiraset mukana alusta asti

Juho-Antti Koirasen muistorahastosta sai tänä vuonna stipendin 16-vuotiaiden naisten yhtye Hauru. Siru ja Antti Koiranen kiittivät lahjakkaita nuoria.

Juho-Antti Koirasen muistorahastosta sai tänä vuonna stipendin 16-vuotiaiden naisten yhtye Hauru. Siru ja Antti Koiranen kiittivät lahjakkaita nuoria.

Antti ja Siru Koiranen ovat käyneet Folklandia-risteilyllä lähes joka vuosi. Antti on ollut pelimanni pienestä pitäen: hän tempaisi lapsena sukulaismiehen viulun seinältä ja soitti viisi säveltä. Äiti oli kulttuurin ystävä ja opasti pojan soittotunneille.

Sakkolasta Lempäälään muuttaneiden evakkojen jälkeläinen on tehnyt elämäntyönsä Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksella assistenttina ja tutkijana ja myöhemmin Virroilla Kulttuurintutkimusaseman johtajana. Koiranen on myös Suomen Kansanmusiikkiliiton puheenjohtaja jo yhdeksättä vuotta.

Siru Koirasen vanhemmat olivat myös Karjalasta, mutta hän aloitti soittamisen vasta Antin tavattuaan. Lapsena piti valita koulun ja musiikkituntien välillä, ja Siru valitsi koulun. Hänestä tulikin Vaasan yliopiston ruotsinkielen lehtori.

Kaatuminen omalla pihalla vuonna 2004 aiheutti neliraajahalvauksen, mutta Siru on sisukkaasti kuntouttanut itseään ja pystyi palaamaan onnettomuuden jälkeen vielä töihinkin. Laivalla piti toki olla mukana pyörätuoli.

Lupaava ura katkesi

Koirasille syntyi kaksi poikaa: Topi vuonna 1975 ja Juho-Antti 1979. Topi sai oman pienen viulun 2,5-vuotiaana ja Juho-Antti 2-vuotiaana. Moni lempääläläinen muistaa varmaan pienet kansallispukuiset pelimannit esiintymässä isänsä kanssa Manttaalitalolla ja muissa juhlissa.

Topi löysi ammatin lasten parista ja valmistui lastentarhanopettajaksi. Musiikki kuuluu kuitenkin tärkeänä elämään.

Juho-Antti opiskeli etnomusikolologiaa Kansanperinteen laitoksella, veti radiossa kansanmusiikkiohjelmaa ja oli perustamassa Rahvaanmusiikin kerhoa. Hän oli myös suosittu pelimanni ja säveltäjä.

Yllättävä menehtyminen perheen yhteisellä lomamatkalla Romaniassa vuonna 2004 katkaisi lahjakkaan nuoren elämän vain 24-vuotiaana.

– Juho-Antti arvosti kaikenlaisia ihmisiä, mutta hänellä oli hämmästyttävä taito löytää aivan erityisiä henkilöitä ystävikseen. Osa heistä on ollut mukana Koirasen perheyhtyeessä ja Koiranen Kollektiossa soittamassa, kertoo äiti.

Muistorahastosta stipendejä

Siru ja Antti Koiranen päättivät vaalia poikansa elämäntyötä perustamalla muistorahaston. Varat siihen saadaan Juho-Antin sävellyksistä kootusta levystä, Sirun kirjoittamasta kirjasta Vesseli ja amputoitu perhe sekä muistoadressista. Rahastosta jaetaan Folklandiaristeilyllä vuosittain kannustusstipendi ansioituneille tai lupaaville alle 24-vuotialle pelimanneille tai kansanmusiikin tekijöille.

Tänä vuonna Vuoden nuori pelimanni -tunnustuksen sai kaakkoissuomalainen yhtye Hauru. Kolmen 16-vuotiaan tytön porukka tekee itse musiikkinsa vanhojen kansanlaulujen henkeen.

Hauru on Karjalan kieltä ja tarkoittaa kylmää sumua. Risteilyllä yhtye piti oman konsertin ja vakuutti kuulijat omaperäisillä tulkinnoillaan. Stipendi meni oikeaan osoitteeseen.

Viime vuonna tunnustuksen sai Outi Sanén vetämä Lempäälän Helkanuoret.

Tuula Martikainen oli koonnut  Folklandialle ison porukan, 48 sukulaista ja ystävää.

Tuula Martikainen oli koonnut Folklandialle ison porukan, 48 sukulaista ja ystävää.

Tuulan viemää -ryhmä laajenee

Lempäälässä asuva Tampereen eläkkeellä oleva kirjastotoimenjohtaja Tuula Martikainen on jo pienenä tottunut musiikkiin. Isä, kauppias Väinö Hopponen, tapasi kulkea huuliharppu taskussa ja soittaa lurauttaa aina sopivassa tilanteessa. Hän oli myös harrastajanäyttelijä ja innokas nuorisoseuramies.

Tuula ja Masa Martikainen menivät Folklandia-risteilylle ensin kahdestaan, mutta siellä oli heidän mielestään niin hauskaa, että he päättivät houkutella myös muita matkaan. Veljen tyttö Hannele ja hänen miehensä Hannu Nieminen olivat ensimmäisiä, nyt mukana oli 48 sukulaista ja ystävää. Ryhmä on saanut nimekseen Tuulan viemää ja tunnuksena kaikilla on oranssit nauhat, joissa lukee KVK eli Koko väki koossa.

– Kuulimme Laura Sippolan laulavan tämän nimistä kappaletta ja siitä tuli oma laulumme, kertoo Tuula.

KVK-ryhmällä on laivalla aina myös oma tapaaminen, jossa musisoidaan yhdessä. Hannelen tytär Henrika Nieminen lauloi ja häntä säestivät Teemu Kiiskilä ja Janne Huttunen.

– Päätarkoituksemme on yhteisöllisyys ja syvä ystävyys. Vuoden mittaan osa ryhmästä kokoontuu usein muuallakin, kertoo Tuula Martikainen.

 

 

KVK-ryhmä lauloi laivalla riemukkaasti tunnuslauluaan Koko väki koossa. Myös Sääksjärven Loiskeen kannustuslaulu raikui

KVK-ryhmä lauloi laivalla riemukkaasti tunnuslauluaan Koko väki koossa. Myös Sääksjärven Loiskeen kannustuslaulu raikui

 

 

Teksti: Katariina Fleming
Kuvat: Katariina Fleming

 

 

Folklandiassa iskee valinnan vaikeus

Ensi vuonna Folklandia-risteily on 13.-14.1.2017 Helsingistä Tallinnaan.

Folklandia-risteily on suurin ja suosituin alan talvitapahtuma. Moni varaa paikan seuraavaksi vuodeksi jo laivalla, ja vuodesta toiseen mukana on samoja tuttuja ihmisiä.

Tunnelma on uskomaton: joka kolkassa soitetaan, jopa hississä. Laivalla on peräti 851 esiintyjää, 118 eri kokoonpanoa ja kahdeksan esiintymispaikkaa.

Vaikea on vain valinta: vajaan vuorokauden aikana ohjelmaa on 76 tuntia eikä kaikkea ehdi mitenkään nähdä ja kuulla.

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>