Daniel ”Midi” Mitterdorfer on hyvä löytö LeKin Mestis-miehistöön. Positiivinen itävaltalaisakki tuo Kisan takalinjoille jämäkkää äijämäisyyttä.
Itse aloittelin vanhempieni viemänä luistelun 4-vuotiaana ja jääkiekkoseuraan liityin joskus lastentarhaiässä vuosi pari myöhemmin. Kotikyläni Rum on aivan tunnetun Innsbruckin kaupungin lähellä. Lunta niin ”alas” ei sada, eikä ulkojäitäkään Suomen lailla ole, joten kaikki luistelu- ja jääkiekkotoiminta tapahtuu halleissa.
Liityin kotikaupunkini Innsbruckin juniorijoukkueeseen, mutta sain 18-vuotiaana tilaisuuden tulla kehittymään Suomeen ja olinkin puoli kautta Hämeenlinnassa ja pelasin HPK:ssa A-nuorten liigaa. Suomesta ei liigapaikkaa tuolloin löytynyt, joten palasin Itävaltaan Salzburgin miesten joukkueeseen, jonka mukana voitinkin heti maan mestaruuden. Salzburgista vaihdoin sitten Itävallan suurseura Linziin, jossa myös tuli yksi mestaruus.
Itävallan maajoukkueessa olen pelannut 48 ottelua, olin mukana myös viime kevään Prahan MM-kisoissa. Nyt odotan kovasti kutsua seuraavaan Itävallan maajoukkueryhmään, mutta saa nähdä vaikuttaako kesken kauden tullut siirtoni Suomeen tähän asiaan negatiivisesti. Toivottavasti ei.
Linz purki sopimukseni joulun tienoilla, kun joukkue hankki uuden ulkomalaaispelaajan. Olin siis seuraton ja sanoin agentilleni, että etsi minulle uusi seura. Agenttini oli yhteydessä suomalaiseen pelaaja-agenttiin Jukka Vienoseen, jonka kautta sain vinkin, että Mestiksen LeKi etsii kaltaistani puolustajaa. Tuumasin, että tartun tilaisuuteen, onhan parempi pelata jossain kuin ei missään.
Mestistä pidän hyvänä sarjana, jossa on nopeutta ja paljon hyviä pelaajia. Mestis on myös näyteikkuna Suomen Liigaan, joka ensi kaudella itseänikin kiinnostaa kovasti oman kotimaani sarjan ohella. Paljon Mestiksessä on toki erojakin Itävallan sarjaan. Esimerkiksi Linzin joukkueella oli jokaisessa kotipelissä 3500 – 4000 fania katsomossa ja he pitävät kauheaa meteliä.
Ensimmäinen Mestis-pelini oli Jyväskylässä JyP Akatemiaa vastaan suuressa Liigahallissa, jossa oli paikan päällä noin 200 katsojaa. Sitä seuranneessa kotipelissä yleisöä oli saman verran, joten olihan ero tunnelmassa aivan valtavan suuri ja hallien hiljaisuus tuntui aluksi oudolta.
Lempäälässä olen tykännyt olla ja Mestistä on muuten mukava pelata, mutta oman joukkueeni häviöputki ottaa rajusti päähän. Vihaan häviämistä, mutta ymmärrän, että minä ammattimiehenä olen yksi niistä, joiden tulee auttaa joukkuetta pääsemään takaisin voittojen tielle.
Asun Lempäälässä Piipon-alueella. Lempäälä on kiva pienehkö kylä, olen kävellyt ja kierrellyt ympäri keskustaa. Käyn usein lounaalla Villihanhessa ja ovat hotwings-siivetkin tulleet tutuiksi. Ruoka täällä on hyvää, joskin paljon kalliimpaa esimerkiksi tutussa Lidl-kaupassa verrattuna Itävaltaan. Suomalainen olut on maultaan ok, mutta tykkään enemmän viinistä. Hyvän ruuan kruunaa hyvä viini ja täältäkin saa ostettua esimerkiksi kotimaani tosi laadukkaita viinejä.
Pelikaverini Jimi Santala ja Sami Laakso veivät minut kokeilemaan avantouintiakin. Olin ihan paniikissa ja kiljuin kovaa mennessäni avantoon, mutta olihan olo sen jäleen upea. Sauna on kiva juttu, kotimaassani vain todella rikkaiden ihmisten taloissa on saunat. Nyt menen Samin kanssa katsomaan LeKin lentopallo-ottelua, odotan sitä suurella mielenkiinnolla.
Ensi kaudella en varmastikaan Lempäälässä pelaa, vaan tähtään saavani pelata täysammattilaisena. Suomen Liiga on nyt kiinnostavin kohde, olisi hauska nähdä ja kokea, kuinka sillä tasolla pärjäisin. Tämän talven ja kevään tärkein tavoitteeni kuitenkin on joukkuekavereitteni kanssa pitää LeKi Mestiksessä”.
