Lokki 31:n merikotkan seurana

Harmaalokki ensimmäinen kevätmuuttaja Vakkalanselällä

Merikotka on nykyään lähes jokapäiväinen näky Pyhäjärven vesialueilla. Kevättalven suurin merikotkakertymä, 31 yksilöä, kärkkyi kalastajien jättökaloja Vesilahden Vakkalanselällä 10. helmikuuta seuranaan kevään ensimmäinen harmaalokki. Vanha sukukypsä merikotka on helppo tuntea valkoisesta pyrstöstä. Kuva: Kari Isokivijärvi.

Merikotka on nykyään lähes jokapäiväinen näky Pyhäjärven vesialueilla. Kevättalven suurin merikotkakertymä, 31 yksilöä, kärkkyi kalastajien jättökaloja Vesilahden Vakkalanselällä 10. helmikuuta seuranaan kevään ensimmäinen harmaalokki. Vanha sukukypsä merikotka on helppo tuntea valkoisesta pyrstöstä. Kuva: Kari Isokivijärvi.

Karaistunut harmaalokki saapui ensimmäisenä muuttajana 10. helmikuuta Vesilahden Vakkalanselälle, jossa Rainer Mäkelä lokkia seurasi ja 31 merikotkaa odottamassa kalastajien jättökaloja. Viime talvena suurin kerralla havaittu merikotkamäärä SäijänselänSorvanselän alueilla oli 57 merikotkaa.

Harmaalokkien määrä nousi päivittäin. Antti Lemponen laski Säijänselältä 18. helmikuuta jo 50 harmaalokkia seuranaan mustasiipinen merilokki.

Merikotkat ovat Pyhäjärvellä päivittäinen näky .Vesilahden  pesivät parit soidintelevat reviireillään valmistautuen aikaiseen pesintäänsä. Jäällä merikotkien seurana kaloja kärkkyvät varikset sekä korpit, joiden taidokkaat soidinlennot, välillä selälläänkin lentäen ovat upeaa katseltavaa.

Telkkäkoiraan tuntomerkkeinä ovat mustavalkoinen asu ja valkoinen poskitäplä. Naaras on ruskean harmaa. Herralankoskella talvehti huomattava määrä telkkiä, enimmillään 39 yksilöä. Herralankoski on myös koskikarojen suosiossa ja hyvällä onnella kosken pyörteissä voi nähdä saukon tai minkin. Kuva: Kari Isokivijärvi.

Telkkäkoiraan tuntomerkkeinä ovat mustavalkoinen asu ja valkoinen poskitäplä. Naaras on ruskean harmaa. Herralankoskella talvehti huomattava määrä telkkiä, enimmillään 39 yksilöä. Herralankoski on myös koskikarojen suosiossa ja hyvällä onnella kosken pyörteissä voi nähdä saukon tai minkin. Kuva: Kari Isokivijärvi.

Tammikuun pihabongauksessa Pirkanmaan yleisin lintu oli talitiainen, 7 396 yksilöä, seuraavina sinitiainen 4 517 ja naakka 4 234 yksilöä. Talitiainen aloitti sirkutuksensa jo tammikuussa, vaikka Martti Melan vanha koululaulu kertoo talitintin helskyttävän maaliskuussa ” ti-ti-tyy”. Nykyään talitintit laulavat useimmin ”ti-tyy” tai ”tii-ty, tii-ty”. Tintin laulusäkeen lyhenemisen syyksi on arveltu kaupungistumisen aiheuttamaa melua.

Varhaiskevät on hyvää aikaa ripustaa talitinteille ja muille kolopesijöille uusia pesäpönttöjä  ja korjata vanhat, rikkinäiset pöntöt – tai poistaa ne, jos niitä ei saa korjattua linnuille turvalliseksi.

Kevät lähti etenemään vauhdilla, sillä ensimmäiset kiurut saapuivat maahamme jo 12. helmikuuta. Myös pulmusia ja uuttukyyhkyjä on saapunut maahamme helmikuun alussa. Sulapaikoilla telkkien ja isokoskeloiden määrä on lisääntynyt. Lempäälän Herralankoskella telkät onnistuivat talvehtimisessaan. Uudenvuodenpäivänä paikalla laskettiin peräti 39 telkkää.

Herralankoskella on telkkien lisäksi talvehtinut useita koskikaroja. Hyvällä onnella kosken pyörteissä saattaa nähdä saukon ja minkin.

Saukko pääsi luokaltaan, punaiselta listalta. Tämä täydellisesti vesielämään sopeutunut näätäeläin luokiteltiin aiemmin EU:n luontodirektiivin lajina vaarantuneeksi (near threathened).

Uusimmassa uhanalaisluokituksessa saukko poistettiin uhanalaislajien listalta ja saukko todettiin elinvoimaiseksi. Saukon rauhoitus v. 1974 oli lajin pelastus, sillä saukko metsästettiin lähes sukupuuton partaalle arvokkaan ja tuuhean turkin vuoksi. Nykyään saukon suurimmat uhat ovat liikennekuolemat ja kalanpyydyksiin tukehtuminen.

 

Helmikuussa Pirkanmaalla on laskettu koskikaroja, joita parhaimmillaan on nähty Lempäälän Herralankoskessa 4–5 yksilöä. Samassa koskessa voi hyvällä onnella nähdä minkin tai saukon, todellisen kalastusmestarin. Tälle kuvan saukolle, viiksiniekalle,  kalastus on leikittelevän helppoa herkkien tuntoviiksien, räpyläjalkojen ja pitkän taipuisan hännän avulla. Kuva: Kari Isokivijärvi.

Helmikuussa Pirkanmaalla on laskettu koskikaroja, joita parhaimmillaan on nähty Lempäälän Herralankoskessa 4–5 yksilöä. Samassa koskessa voi hyvällä onnella nähdä minkin tai saukon, todellisen kalastusmestarin. Tälle kuvan saukolle, viiksiniekalle, kalastus on leikittelevän helppoa herkkien tuntoviiksien, räpyläjalkojen ja pitkän taipuisan hännän avulla. Kuva: Kari Isokivijärvi.

Teksti: Hannu Järvinen

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>