Karaistunut harmaalokki saapui ensimmäisenä muuttajana 10. helmikuuta Vesilahden Vakkalanselälle, jossa Rainer Mäkelä lokkia seurasi ja 31 merikotkaa odottamassa kalastajien jättökaloja. Viime talvena suurin kerralla havaittu merikotkamäärä Säijänselän–Sorvanselän alueilla oli 57 merikotkaa.
Harmaalokkien määrä nousi päivittäin. Antti Lemponen laski Säijänselältä 18. helmikuuta jo 50 harmaalokkia seuranaan mustasiipinen merilokki.
Merikotkat ovat Pyhäjärvellä päivittäinen näky .Vesilahden pesivät parit soidintelevat reviireillään valmistautuen aikaiseen pesintäänsä. Jäällä merikotkien seurana kaloja kärkkyvät varikset sekä korpit, joiden taidokkaat soidinlennot, välillä selälläänkin lentäen ovat upeaa katseltavaa.
Tammikuun pihabongauksessa Pirkanmaan yleisin lintu oli talitiainen, 7 396 yksilöä, seuraavina sinitiainen 4 517 ja naakka 4 234 yksilöä. Talitiainen aloitti sirkutuksensa jo tammikuussa, vaikka Martti Melan vanha koululaulu kertoo talitintin helskyttävän maaliskuussa ” ti-ti-tyy”. Nykyään talitintit laulavat useimmin ”ti-tyy” tai ”tii-ty, tii-ty”. Tintin laulusäkeen lyhenemisen syyksi on arveltu kaupungistumisen aiheuttamaa melua.
Varhaiskevät on hyvää aikaa ripustaa talitinteille ja muille kolopesijöille uusia pesäpönttöjä ja korjata vanhat, rikkinäiset pöntöt – tai poistaa ne, jos niitä ei saa korjattua linnuille turvalliseksi.
Kevät lähti etenemään vauhdilla, sillä ensimmäiset kiurut saapuivat maahamme jo 12. helmikuuta. Myös pulmusia ja uuttukyyhkyjä on saapunut maahamme helmikuun alussa. Sulapaikoilla telkkien ja isokoskeloiden määrä on lisääntynyt. Lempäälän Herralankoskella telkät onnistuivat talvehtimisessaan. Uudenvuodenpäivänä paikalla laskettiin peräti 39 telkkää.
Herralankoskella on telkkien lisäksi talvehtinut useita koskikaroja. Hyvällä onnella kosken pyörteissä saattaa nähdä saukon ja minkin.
Saukko pääsi luokaltaan, punaiselta listalta. Tämä täydellisesti vesielämään sopeutunut näätäeläin luokiteltiin aiemmin EU:n luontodirektiivin lajina vaarantuneeksi (near threathened).
Uusimmassa uhanalaisluokituksessa saukko poistettiin uhanalaislajien listalta ja saukko todettiin elinvoimaiseksi. Saukon rauhoitus v. 1974 oli lajin pelastus, sillä saukko metsästettiin lähes sukupuuton partaalle arvokkaan ja tuuhean turkin vuoksi. Nykyään saukon suurimmat uhat ovat liikennekuolemat ja kalanpyydyksiin tukehtuminen.
Teksti: Hannu Järvinen
