Ideaparkin keskusaukiolla kisasivat viikonloppuna sulassa sovussa Ranskan ratsuponit, yksisarviset ja vaaleanpunaiset suomenhevoset. Keppihevosten estekisoissa radalle pääsivät kaikki sinne halajavat ja menestys oli kaikille yhtäläinen. Hieno ruusuke ripustettiin humman kuin humman suitsiin.
Pirkkalan–Lempäälän 4H -yhdistyksen järjestämä keppihevosten estekilpailu oli suurmenestys. Hilja Markkola yhdistyksestä kertoo, että ensimmäiseen lähtöön ilmoittautui peräti 89 ratsukkoa. Yhteensä startteja oli kolmessa luokassa 210. Kisoja on järjestetty aiemminkin pitkin Pirkanmaata, mutta Ideaparkin kilpailut olivat ehdottomasti tähän asti suurimmat.
Akaasta kisaamaan olivat saapuneet Matilda Mononen ja Hanna Mero. 12-vuotiaat ystävykset olivat valinneet kepparitallistaan kisaajiksi Ranskan ratsuponi Totilaksen ja Welsh B-rotuisen Nonan. Nonan koti on yhdeksän muun kepparin kanssa Tammatalli Delight ja Totilas asuu Tammatalli Skydancerissa neljän kaverin kanssa.
Tytöt kertoivat, että kisaaminen on heille tuttua puuhaa.
– Hevosmessuilla ollaan oltu kisoissa. Täällä rata ei ollut kovin vaikea ja se meni hyvin Hanna kertoo.
Hanna innostui keppareista ensimmäisen oman keppihevosen myötä. Matilda taas tutustui keppariharrastukseen tutustuttuaan Hannaan.
Keppihevosharrastus on tuonut molemmille tytöille lisää kavereita. Keppihevostalleilla on omia kotisivuja ja blogeja, joiden kautta harrastajat tutustuvat. Kisoissa sitten tavataan.
Viisivuotias Isla Åsten oli hienosti suoritetun radan jälkeen helpottunut ja iloinen. Aamun jännitys oli kaikonnut ja pinkki suomenhevonen nimeltä Tähtiruusu selviytyi esteistä hyvin. Isla kertoi, että rata ei ollut liian vaikea eivätkä esteet liian korkeita. Ideaparkin kisoihin hän oli treenannut sekä Tähtiruusulla että ihan oikealla valkoisella hevosella.
Keppihevosharrastajat ovat lajilleen omistautuvia lapsia ja nuoria. Hilja Markkola kertoo, että järjestäjiltä muun muassa tiedusteltiin tarvitaanko kisoissa rokotustodistusta.
– Lisäksi kysyttiin tarvitaanko valmentaja ja kisahoitaja mukaan, millainen on verryttelyalue, onko oksereita radalla, saako tulla ylläpitokepparilla, mitä sitten jos ei ole omaa, mistä saa kepparin kisaan ja mikä on radan maksimiaika. Ratakävelyn jälkeen isot tytöt mittasivat, kuinka monta laukka-askelta tulee eri esteiden väliin ja mihin tarvii tehdä puolipidätteitä, laukanvaihtoja yms. ja menivät sitten radan ihan suunnitelman mukaan toisten videoidessa suorituksen aidan takaa. Ihan kuin oikeissa hevosten estekisoissa, Riina Markkola lisää.
