Työntäyteinen kesä luvassa Laukossa

Historia on läsnä jo heti Laukon kartanon päärakennuksen auluassa. Kuva: Erkki Koivisto

”Kylmä-Kalle” ja Jöns Kurki. Historia on läsnä jo heti Laukon kartanon päärakennuksen auluassa. Kuva: Erkki Koivisto

Vesilahdella sijaitseva historiallinen Laukon kartano avaa ovensa suurelle yleisölle tiistaista sunnuntaihin kesäkuun alusta aina 20:nteen päivään elokuussa. Alle 13-vuotiaat pääsevät alueelle Laukon kartanon 600-vuotisjuhlavuonna ilmaiseksi.

Koko Pohjolankin mittakaavassa merkittävän Laukon kartanon alueella on asuttu yli 1500 vuotta. Kokemäenjoen vesistön kautta merelle kulkenut vesireitti toi asukkaita muinaiseen Laukkoon ja Vesilahdelle. Laukon suuruudesta ja vauraasta elämästä kertovat lukuisat hautakalmistot ja niistä löytyneet esineet.

1400-luvun Laukkoon asettautui asumaan laamanni Jeppe Kurki. Maineikkain keskiaikaisista Laukon herroista oli Klaus Kurki, Elinan surma -balladin traaginen sankari. Kurjet rakennuttivat kartanoa 1400-1500-lukujen vaihteessa, ja suurimmillaan Laukko oli 1600-luvun alkupuolella.

Törngrenien Laukko 1800-luvun alkupuolella oli Suomen suuriruhtinaskunnan vireimpiä kulttuurikartanoita. Kartanon uusien omistajien mukana Laukkoon saapui myös nuori ylioppilas Elias Lönnrot, joka toimi perheen kotiopettajana. Talon rouvan innoittamana Elias keräsi lähikylistä talteen Elinan surma -balladin, jonka hän julkaisi Kantelettaressa. Lönnrot päiväsi huhtikuussa 1849 Laukossa Kalevalan, jonka hän omisti suojelijalleen Eva Törngrenille.

1900-luvun alussa Laukon omistajalla paroni Standertskjöld-Nordenstamilla oli  toistasataa torppaa. Päivätöihin liittyviä epäkohtia korjatakseen torpparit ryhtyivät vuonna 1906 lakkoon. Laukon paroni kieltäytyi taipumasta alustalaistensa vaatimuksiin, ja oikeuden päätöksellä Laukosta häädettiin kymmeniä perheitä kylmään talviyöhön. Katkeruus purkautui sisällissodan aikana, jolloin punaiset polttivat Laukon pahamaineisen paronin kodin ja talouspihan maan tasalle.

Valkohäntäpeurat tulivat Laukkoon kartanon vuosina 1929–68. Peurat tuotti Laukkoon

Pohdon saaresta löytyneen muisnaiskorun mukaan valmistettuja kopioita on myynnissä puodissa. Kuva: Erkki Koivisto

Pohdon saaresta löytyneen muisnaiskorun mukaan valmistettuja kopioita on myynnissä puodissa. Kuva: Erkki Koivisto

 

 

 

vuonna 1934 Rafael Haarla – tamperelainen paperitehtailija, oikeistopoliitikko ja suomalaisuusmies. Laukon valkoinen kartanokylä syntyi hänen aikanaan sellaisena kuin me sen nykyisin tunnemme. Laukon puistoon Haarla tilasi komeita suomalaiskansallisia veistoksia. Jussi Mäntysen Laukonhirvet pystytettiin päärakennuksen edustalle vuonna 1934.

Juhani ja Leena Lagerstam ostivat Laukon vuonna 1968 Haarlan perikunnalta. Kartanossa koitti jälleen uutta luovan kartanotalouden aikakausi. Juhani keskittyi uudenaikaistamaan karjataloutta ja 1980-luvun alussa hän ryhtyi vanhimman poikansa kanssa rakentamaan Laukkoon kansainvälisen tason ravihevossiittolaa. Lähes kolmen vuosikymmenen ajan Laukko hevoset niittivät mainetta kotimaisilla ja kansainvälisillä kilpakentillä.

Laukon kartanossa siirryttiin hevostaloudesta kulttuurimatkailuun, kun kartanon omistus siirtyi vuonna 2013 Liisa Lagerstamille ja hänen miehelleen Jouni Minkkiselle. Viimeisten kolmen vuoden aikana Laukkoon on syntynyt elävä kulttuurikartano sekä kartanokylä, jossa asuu nyt 25 uutta asukasta.

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>